6

Kissan- ja koiranelämää

Bella on sopeutunut hyvin perheeseemme ja siitä on tullut meille todella tärkeä. Erityisesti kolme nuorinta lasta ovat aivan ihastuneita Bellaan ja se on osoittautunut erinomaiseksi lemmikiksi pienille, koska se mahtuu hyvin lastenkin syliin ja myös viihtyy sylissä siliteltävänä. Minä, joka pidin nuorempana itseäni ehdottomasti koiraihmisenä, huomaankin olevani myös kissaihminen tai oikeastaan huomaan, ettei tällaisia luokitteluja pitäisi edes tehdä. Vanhimman pojan kohdalla huomaan, että täkäläisessä ympäristössä suurikokoinen ja voimakas Max taitaa sopia paremmin nuoren pojan ”imagoon”. Jopa 3- ja 6-vuotiaat pojat osaavat hoitaa kissaa ja 6-vuotias muistaa aina kysyä, onko kissa jo saanut ruokaa ja jos ei ole, tykkää mielellään huolehtia kissan ruokinnasta. Mikä olisikaan parempi keino opettaa lapsille vastuunkantoa? Koiran pitämisessä olemme kohdanneet uusia, ympäristön aiheuttamia, haasteita, nyt kun Max ei enää olekaan pieni söpö koiranpentu, vaan suuri, voimakas koira eivätkä kaikki ole suhtautuneet Bellaankaan kovin myönteisellä tavalla. Lasten kohdalla on tullut vastaan hieman huvittaviakin tilanteita, kun lapset ovat opetelleet ymmärtämään kissan kieltä, joka onkin aika erilaista kuin koiran kieli… Lue loppuun

Mainokset
4

Uusi vauva!

Pitää heti, ennenkuin äitini tipahtaa tuolilta siellä ruudun toisella puolella, selventää, että ei -ei meille ole tulossa viidettä lasta 🙂 . Tämä uusi ”vauva” on hieman karvaisempaa lajia. Meille nimittäin kotiutui monen mutkan kautta pieni koiranpentu. Uskalsimme sen ottaa, kun olemme päättäneet olla täällä nyt pidempään. En vieläkään uskalla sanoa, että jäisimme pysyvästi ja tulemme kuitenkin säännöllisesti käymään Suomessa, mutta kuitenkin nyt sen verran pysyvästi, että pystymme koirasta huolehtimaan, kun vielä löysimme sille valmiiksi hoitopaikan mahdollisten Suomen reissujen ja lomamatkojen ajaksi. Juttelin koiranhankinnasta etukäteen myös naapurimme kanssa ja hän oli sitä mieltä, että täällä tarvitaan koira ja uskoisinpa, että selkeän eläinrakkaana ihmisenä olisi myös valmis koiraa tarvittaessa hoitamaan. Lisäksi selvittelin alustavasti, mitä vaaditaan koiran tuomiseksi Suomeen, jos sellainen tilanne tulisikin eteen. Lapset ovat aivan innoissaan, mutta olen kyllä varautunut siihen, että ensi-innon laannuttua päävastuu koirasta jää minulle. Tyttöhän on haaveillut omasta koirasta jo kauan, mutta koiran ottaminen pienehköön neliöömme ja minipihallemme Helsingissä ei ole tuntunut oikealta ratkaisulta. Olin hieman huolissani, miten 2.5-vuotias käsittelee koiraa, mutta muutoinkin aikamoisen lempeänä poikana osasi heti suhtautua nätisti koiraankin. Toki olen koko ajan varuillani, ettei kumpikaan innostu liikaa. Itse haaveilen, että koiran hieman kasvaessa alkaisin harrastaa koiran kanssa tottelevaisuuskoulutusta – tosin ihan vain omaksi ilokseni – kilpailemaan en täällä koiran kanssa ole lähtemässä. Koira vaikuttaa tosi vilkkaalta, ihmisrakkaalta ja innokkaalta, joten uskoisin, että tästä saadaan vielä hyvä kaveri!