2

Ihania päiviä rannalla

Rannalla2016

 

Olimme siinä mielessä ehkä outoja Espanjan matkaajia, ettemme käyneet Espanjassa lainkaan uimassa rannalla. Ajattelimme kuitenkin, että saamme Algeriassa uida mielinmäärin, joten halusimme käyttää Espanjassa viettämämme ajan johonkin aivan muuhun. Algerian yli 1 200 kilometrin rantaviiva tarjoaa lukemattomia kauniita uimarantoja ja olemmekin ehtineet käydä jo monella rannalla ja monenlaisin kokoonpanoin. Tykkään tosi paljon algerialaisesta ”rantakulttuurista” ja ajattelin hieman kertoa miksi.

Lue loppuun

Mainokset
0

Lapsuusajan haaveita ja tulevaisuuden suunnittelua

Välillä vähän huolissani mietin sitä, kuinka nuorena on jo aika tehdä tulevaisuutta koskevia päätöksiä. Moni vain hieman meidän vanhinta poikaa vanhempi nuori opiskelee täällä jo ammattikoulussa tai on päättänyt, että ammattiurheilu on ”se oma tulevaisuuden juttu”. Tuntuu aika hurjalta, että niin vähäisin elämän eväin tehdään jo päätöksiä, jotka vaikuttavat koko loppuelämään. Aloin näiden pohdintojen myötä miettiä, mistä oikein itse lapsena haaveilin ja miten nämä haaveet ovat näkyneet aikuiselämän päätöksissä, vai ovatko ne näkyneet yhtään mitenkään? Lue loppuun

4

Jalkapallokuulumisia Algeriasta

Algeria on jalkapallohullumaa – jopa siinä määrin, että meilläkin on pyöritelty päätä miehen ja vanhimman pojan toimesta jalkapallofanien yltyessä mitä typerimpiin toimiin omaa suosikkijoukkuettaan kannattaessaan. Moni kuuluisa jalkapalloilija on algerialaistaustainen ja pojallakin on useampikin kuuluisa kaima jalkapallomaailmassa. Kun tulimme Algeriaan yksi huoleni oli, miten pojan harrastuksen käy täällä. Pääseekö poika täällä haluamaansa joukkueeseen vai onko taso liian kova? Poika on harrastanut jalkapalloa 5-vuotiaasta ja kilpajoukkueessa hän ehti olla Suomessa pari vuotta yhdessä Suomen parhaassa joukkueessa, jonne pääsi usean karsinnan kautta. Tästä huolimatta pelkäsin, että pelaajien taso Algeriassa olisi aivan toisella tasolla kuin Suomessa, jossa jääkiekko tuntuu vielä edelleenkin jyräävän jalkapallon ”kuningaslajina”. Lue loppuun

2

Urheilun historiaa

Meillä tykätään käydä museoissa ja olinkin ilahtunut, kun Urheilumuseosta lähetettiin meille yllättäin sähköpostiin ilmaislippu.  Kolme vanhinta lasta pääsi tänään tutustumaan isänsä kanssa urheilun historiaan. Pyysin lapsia ottamaan näyttelystä kuvia. Oli taas mielenkiintoista nähdä, mitä lapset olivat kuvanneet. Kuvia tuli paljon; tässä muutamia mielenkiintoisia.

Arvasin etukäteen, että tämä pyörä kiinnostaa lapsia. Veikkaanpa, että tällä pyörällä on ollut melkoisen vaarallista ajaa! Enpä kyllä ihan äkkiä nousisi tämän selkään…

 

Sen sijaan tällaisen matkalaukun haluaisin! Tosi kivan näköinen!

 

 

Peli- ja urheiluasuja oli tietysti kuvattu.

 

 

Näitä suksia poika kummasteli kovasti. Itse asiassa minun ihka ensimmäisissä suksissani oli melkein tällaiset siteet. Kyllä vain ovat suksetkin kehittyneet valtavasti jo minun elinaikanani!

 

 

Lapset pitivät erityisesti tietokoneilla vastattavista tietovisoista sekä Xbox-laskettelupelistä. Museossa on lasten viikoilla 25.10.2014-1.3.2015 lisäksi meneillään Maailmanpyörä – näyttely, jossa tutustutaan eri maailmankolkkien urheilulajeihin. Kannattaa käydä kurkkaamassa lisää mielenkiintoisia esineitä urheilun historiasta!

Kiitos Urheilumuseolle mukavasta iltapäivästä!

3

Torikauhua ja jalkapallofanitusta

Algerialaiset valmistautuvat Ramadanin viettoon, muttemme ihan arvanneet, millä volyymilla… Olimme eilen torilla kaupungissa, jonka nimi kirjoitetaan tienviitoissa Eucalyptus, mutta algerialaiset kyllä lausuvat sen suunnilleen ”Kelitush” tai ”El-Kelitush”. Ihmettelin eilen, että miksi ajamme aina Eucalyptuksen suuntaan mennessämme torille, koska en ollut tajunnut ollenkaan, että kirjoitusasultaan noin erilainen nimi voisi tarkoittaa määränpäätämme. Pohdimme, onko tuossa kirjoitusvirhe, vai vääntävätkö algerialaiset (jälleen kerran) nimen ihan eri muotoon kuin se alunperin on tarkoitettu. Tokihan arabiankielisten nimien translitterointi muille kielille on haastavaa, muttei nyt ehkä kuitenkaan ihan näin haastavaa…

 

(Kartta Google Map)

Tuolla kartassa näkyvässä Harrach:ssa on muuten toinen hyvä ostospaikka, jossa myydään erilaisia kodintavaroita matoista telkkareihin.

No, jokatapauksessa torilla oli ihmisiä liikkeellä sankoin joukoin. Yleensäkin tori on vilkas, muttei sentään ihan näin vilkas! Monet lähikaupunkimme kauppiaat ostavat myytävät tuotteensa tältä torilta ja myyvät ne sitten kalliimpaan hintaan omissa liikkeissään. Yhdessä kohdassa tungos oli niin ahdistava, että minun oli pakko sanoa miehelle, että meidän täytyy poistua HETI. Ihmiset tönivät siinä määrin ja käytävällä oli niin ahdasta, että pelkäsin erityisesti 4-vuotiaan voivan tallautua ihmisjoukkoon. Pienin oli miehellä Manducassa ja pelkäsin jopa, että hänkin saattaa loukkaantua tungoksessa. Onneksi pääsimme sivukujalle ja pois pahimmasta tungoksesta!

Huomasin, että myös mies taisi pelästyä tilannetta ja että se tuli hänellekin yllätyksenä; huomaan monesti, että vaikka hän on syntynyt Algeriassa ja käynyt täällä montakin kertaa vuodessa lomalla, niin silti monet asiat tulevat hänelle täällä yllätyksenä. Algeria on muuttunut paljon hänen lapsuus- ja nuoruusvuosistaan! Mies esimerkiksi kertoi, että hänen lapsuudessaan 70-80-luvulla roskia ei heitelty tällä tavalla ympäri katuja, kuten täällä monesti näkee, vaan se oli ankarasti lailla kielletty. Hän koki, että Algeriassa oli silloin nykyistä siistimpää. En tiedä, onko aika kullannut muistot, vai oliko noin todellisuudessakin. Alueen siisteys vaihtelee täällä muuten melkoisesti alueiden välillä; esimerkiksi Tipasa oli mielestäni oikein siisti kaupunki!

Jokatapauksessa päästyämme ”väljemmille vesille” teimme kivoja löytöjä. Myynnissä oli jopa muovisia kottikärryjä lapsille, joita en uskonut Algeriasta löytäväni. Tosin mielestäni Suomesta raahaamani vaikuttavat kestävämmiltä, joten en harmittele niiden tuomista Suomesta – ne kun eivät painaneetkaan juuri mitään :). Tarjonta oli todella laaja; vaatteiden osalta sanoisin, että ehkä jopa laajempi kuin vaikkapa Istanbulin basaarissa.

Löysin muuten Suomessa kirjastosta Jonathan Oakesin englanninkielisen matkaoppaan Algeriasta. Lainasin kirjan, koska ajattelin, että saan siitä ehkä lisää vinkkejä algerialaisista paikoista, joissa haluaisin käydä. No, näitä vinkkejä en oikein saanut; olisin kaivannut kohde-esittelyosioon paljon enemmän kuvia! (Olen muuten itse keräillyt tällaisia kuvia Pinterest-tauluuni, joka löytyy täältä: www.pinterest.com/lastensilmin/algerian-nature-and-places-to-visit/  sekä Africa – Algeria -tauluun, johon minut kutsuttiin pinnaajaksi ja joka löytyy täältä: http://www.pinterest.com/beautifulhotel/africa-algeria/.) Mutta kirjan yleinen osio, joka kertoi esimerkiksi, miten turistit olivat kokeneet matkan Algeriaan, oli mielestäni erittäin mielenkiintoinen!

Erityisesti haluan nostaa esille yhden seikan, jota olen pyrkinyt toteuttamaan jo ennen kirjan lukemistakin, mutta josta olin iloinen, kun myös kirjan kirjoittaja nosti asian esille; nimittäin algerialaisten tuotteiden suosimisen algerialaisten yritysten tukemiseksi. Tähän olen pyrkinyt täällä Algeriassa valitsemalla algerialaisen tuotteen aina kun se on ollut helposti saatavilla ja mielestäni hinta-laatusuhteeltaan hyvä. Monet algerialaiset tuotteet ovat kokemukseni mukaan hyviä! Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa algerialaiset Bimbies-vaipat – erityisesti uusittu entistäkin ohuempi malli! Täältä saa kyllä esimerkiksi Liberoita, mutta minä suosin Bimbiesejä kestovaippojen ohella! Toinen hyvä esimerkki on mattokauppamme; ostimme kolme isoa algerialaista mattoa, jotka maksoivat vain murto-osan vieressä myytävistä turkkilaisista. Turkkilaisissa oli mielestäni vieläpä liikaa ”bling-blingiä” ja algerialaiset olivat kauniin hillittyjä ja paljon turkkilaisia isompia! Mies jo kysyikin kauppiaalta, että miksi ette arvosta algerialaisia tuotteita tämän enempää. Täällä tuntuu nimittäin olevan yleisesti käsitys, että kaikki Euroopasta tai Amerikasta tuotu on algerialaisia tuotteita parempaa. Mikä on aika erikoista, koska muuten algerialaiset ovat usein erittäin ylpeitä kotimaastaan ja erittäin isänmaallisia. Meillä on muuten jopa algerialainen telkkari; mietimme kaupassa, ostammeko ihan tavallisen Samsungin vai algerialaisen 3D-smart-tv:n ja päädyimme jälkimmäiseen, koska molemmille luvattiin parin vuoden takuu ja koska lapset olivat kovasti toivoneet tuollaista 3D-telkkaria. Telkkari on nyt ollut meillä puolisen vuotta ja ainakaan vielä emme ole katuneet ostostamme, tosin telkkarin erityisominaisuuksia on tullut käytettyä loppujen lopuksi aika vähän.

Eilen illalla olikin vuorossa jännittävä jalkapallon MM-peli; Algeria-Venäjä. Me katsoimme peliä turvallisesti kotisohvalla saksankieliseltä kanavalta, mutta naapuri kertoi, että monet olivat kokoontuneet katsomaan peliä ulos tuodusta isosta screenista. Tie oli ollut pelin loputtua niin tukossa, ettei naapuri päässyt yöksi kotiin. Peli päättyi 1-1, mikä riitti Algerian jatkopaikkaan – toisena Afrikan maana. Täälläkin kuului rakettien pauketta jatkopaikan varmistuttua! Kesäkuun lopussa onkin sitten vastassa Saksa, joka näin etukäteen ajateltuna vaikuttaa kovalta, ellei mahdottomalta, vastustajalta. Tosin eilenkin saksalainen selostaja totesi, että Algerian jatkoonpääsy oli pienoinen yllätys! Voihan niitä yllätyksiä tulla vielä lisääkin; muistakaahan vain Suomen viimekertainen jääkiekkomenestys, joka tuli aikalailla ”puun takaa”.

Algerians get ready for Ramadan. We went yesterday to the market place called Eucalyptus (or ”Kelitush” like algerians call the place) and there were so much people that in one place it was already dangerous;  I was already afraid for my children`s safety and told for my husband that we have to leave RIGHT AWAY! When we found a safer place, we made some good bargains! There were lots of clothes and toys and china and almost everything! Many business men from our nearest city buy their items from there and sell them in their shops at a higher price.

I found in the library in Finland Jonathan Oakes`s guide about Algeria in English. He had many interesting points! Especially I liked his point to prefer algerian products while in Algeria. I`ve tried to act like that even before and noticed that many algerian products are good quality, for example algerian Bimbies-diapers and algerian mats. We have even algerian smart-3D-tv and we`ve liked it a lot! We considered in the store, whether we should buy a normal Samsung tv or an algerian smart-3D-tv and we preferred the latter – especially because it also includes quarantee for two years and because kids wished that kind of tv for a long time. Jonathan Oakes`s book was interesting, but I missed more pictures! (I`ve pinned pictures about places to visit in Algeria to my Pinterest board, here: http://www.pinterest.com/lastensilmin/algerian-nature-and-places-to-visit/   and to Africa – Algeria -board, where I was inveted to pin, here: http://www.pinterest.com/beautifulhotel/africa-algeria/)

Yesterday Algeria played World cup football game against Russia. The result was 1-1, which was enough for Algeria to continue their World cup battle. The next game is against Germany, which sounds a difficult, unless impossible opponent. But I think that it was surprise that Algeria managed even so far! Maybe there will be even more surprises!

 

 

0

Pojan uusi jalkapallojoukkue

011

Algeriassa jalkapalloon suhtaudutaan vakavasti. Täytyy myöntää, että itseäni asia joskus jopa hieman huvittaa, joskus taas jopa hieman hirvittää. Täällä nimittäin on nuori katsoja jopa menettänyt henkensä yritettyään kiivetä korkealle sähkötolppaan tms. nähdäkseen paremmin peliä. Moni kuuluisa pelaaja on algerialaistaustainen.

 Myös meidän vanhin poika on harrastanut jalkapalloa pienestä pitäen ja viimeiset vuodet hän on pelannut Suomessa tavoitteellisessa kilpajoukkueessa. Hieman jännitin etukäteen, miten harrastuksen käy täällä ollessa. Täällä nimittäin joukkueeseen pääsystä käydään kovaa kilpailua eikä mikä tahansa joukkue enää kelpaa pojalle, kun hän on Suomessa pelannut niin hyvässä joukkueessa ja päässyt turnauksiin ulkomaillekin. Hänen omat tavoitteensa ovat siis aika korkealla.

Tämän alueen seura on RCA, joka on algerialaisittainkin hyvä joukkue. On hauska yhteensattuma, että heidän tunnusvärinsä ovat Suomen lipun värit : sininen ja valkoinen ja että pelaajia kutsutaan viikingeiksi ! Sinisiä ja valkoisia viirejä roikkuu pitkin kaupunkia ja katukuvaa koristavat seinustoille maalatut viikingit sekä muut sinivalkoiset seuraa fanittavat kuvat. Olen jopa nähnyt seinustalle maalatun viikingin, jolla oli siniset silmät!

Poika halusi tietysti kokeilla, pääsisikö RCA :n junnujoukkueeseen. Testitilaisuuteen osallistui yli 1000 poikaa ja minua hirvitti. Mietin jo etukäteen, kuinka iso pettymys se pojalle on, jos ei tulekaan valituksi ja kuinka pienet mahdollisuudet tuollaisesta joukosta on tulla valituksi. Poika itse suhtautui tilanteeseen itsevarmasti ja onnistuikin pääsemään ensimmäisestä karsinnasta läpi ! Hän onnistui saamaan testitilaisuudessa jopa maalin. Seuraava testitilaisuus oli kuulemma mennyt vieläkin paremmin, kun porukka oli karsiutunut pienemmäksi ja lopulta poika valittiin kuin valittiinkin joukkueeseen ! Hän oli jopa saanut pelaamisestaan kehuja ja oli erityisen iloinen siitä, että sai pelata lempipaikallaan – keskikentällä. Hieno suoritus ! Olen pojan puolesta tosi iloinen !

6

Pyöräilyn opettelua

3-vuotias halusi tänään harjoitella pyöräilyä. Esikoisen ensimmäinen pyörä apupyörineen on ehditty kierrättää jo aikaa sitten. Ostimme 3-vuotiaalle edullisen käytetyn pyörän harjoittelua varten, mutta siinä ei ole apupyöriä, emmekä ole vielä ehtineet sellaisia hankkia. Isäni oli sitä mieltä, että opittiinhan sitä ennenkin ajamaan ilman apupyöriä. Niinhän sitä tosiaan opittiin… Päätimme siis kokeilla suoraan ilman apupyöriä, mutta ensimmäinen kerta oli kyllä hankala – poika lähestulkoon tarrautui minuun eikä osannut polkea juuri ollenkaan että en sitten tiedä, ehkä ne apupyörät täytyy kuitenkin hankkia…

Minkäs ikäisenä teillä lapset on oppineet pyöräilemään ilman apupyäriä? Meillä vanhin poika oppi noin 4-vuotiaana, mutta tyttö vasta 6-vuotiaana. Olin itse äitini mukaan tosi arka opettelemaan pyöräilyä ja opin ajamaan ilman apupyöriä myöskin vasta 6-vuotiaana. Tyttöni oli tässä asiassa samaa maata: hän pelkäsi ja jännitti, mutta kun hän pääsi pelostaan, hän oppi ajamaan tosi nopsaan.

Jotenkin luulen, että poika saattaisi oppia ajamaan ilman apupyöriä jo tänä kesänä, jos harjoittelisimme paljon. Vaikka ensimmäinen koeajo ei sujunutkaan, on poika yleisesti ottaen tosi liikunnallinen, kuten isoveljensäkin. Neljännen lapsen kanssa sitten olemmekin jo nyt käyneet fysioterapiassa, kun liikunnallinen kehitys on ollut hieman hidasta. Vanhin lapsi nousi itse pystyyn sohvaa vasten jo 7-kuukauden iässä, tämä neljäs vasta kääntyili lattialla samassa iässä. Niin ne lapset ovat erilaisia!

Minä harjoittelin aikanaan näin hienolla pyörällä ja nukkekin pääsi kyytiin!

Onkos kenenkään lukijan lapsi kokeillut potkupyörää, jollaisia myy mm. yhteistyökumppanini Metkalastentarvike? Muistelen, että olisin nähnyt samantapaisen myös jonkin maan Leijonan luolassa, mutta saatan muistaa väärin. Pyöriä pääset kurkkaamaan allaolevasta mainoslinkistä.

Tilaa suosittu Kiddimoto-potkupyörä lapsellesi täältä.
Metkalastentarvike.fi myy huippusuosion saaneita Kiddimoto-potkupyöriä sekä lasten pyöräilykypäröitä.

Tässä Metkalastentarvikkeen sivuilta kopioitua tietoa, siitä, miksi potkupyörä on hyvä valinta:

”Perinteisesti pyöräilyn harjoittelu aloitetaan apupyörien kanssa. Apupyörät tutisevat ja tekevät menosta raskasta. Isä tai äiti työntää selkä vääränä olkapäästä. Tarkoitus olisi kai oppia polkemaan, mutta jalat sotkeutuvat polkimiin tai pyörivät vain mukana. 

Sitten päätetään ottaa apupyörät pois. Tasapainoharjoittelu alkaa. Isä pitää kiinni, juoksee lähes kaksinkerroin taittuneena ja työntää ”polje, polje!”. Jalat ovat taas solmussa ja menevät herkästi maahan. Vauhti kuolee, pyöräilijä kaatuu ja hermostuu. Harjoittelussa päätetään pitää pieni tauko.

Potkupyörällä harjoitellaan tasapainoa ensin. Lapsen jalat ovat koko ajan kosketuksissa maahan. Ajaminen tuntuu turvallisemmalta ja mukavammalta. Lapsi hallitsee pyörää. Eteenpäin pääsee kevyemmin. Äidin tai isän ei tarvitse koko ajan työntää tai pitää pystyssä. Pikku hiljaa pyörän liuku pitenee, tasapaino löytyy.

Potkupyöräillessä lapsi opettelee myös havainnoimaan ympäristöään ja ohjaamaan pyörää. Jalkoja ei tarvitse koko ajan kurkkia ja keskittyminen vapautuu polkimien miettimisestä muuhun. Potkupyörän saa pysähtymään laittamalla jalat maahan, tämän lapsi tekee vaistonvaraisesti (myös polkupyörällä, polkimilla jarruttaminen ei ole helppoa). Kun potkupyöräily sujuu, on paljon helpompaa aloittaa polkupyöräily. Kaikkein olennaisin, tasapaino, on jo löytynyt!”

Meillä ei ole tällaisia kokeiltu, mutta ylläoleva kuulostaa hyvältä. Aloinkin miettiä, olisikohan tuollainen pyörä hyvä pyöräilyn opetteluun? Olisiko kenelläkään kokemuksia moisesta? Youtubesta löytyi ainakin hauskoja kokeiluvideoita!