6

Ramadan – aamun torkut & illan virkut

Auringonlasku Algeria

Algeriassa vietetään Ramadan-kuukautta ja olen huomannut, että elämä on siirtynyt aikaisempaa huomattavasti enemmän iltapainotteiseksi. En varsinaisesti valita, koska olen selkeästi itse luonnolliselta rytmiltäni pikemminkin ilta- kuin aamuihminen – toki töiden, opintojen ja lasten koulunkäynnin takia on aina täytynyt sopeutua aamupainotteiseen elämään, mutta olen ennenkin huomannut, että loma-aikoina mieluummin valvon illalla myöhään ja nukun aamulla pitkään kuin päinvastoin. Ramadanin aikana monet kaupat ovat myöhään auki ja olemmekin löytäneet itsemme esimerkiksi jäätelöltä kauppakeskuksesta luvattoman myöhään ja torilta lähes puolilta öin. Kun lasten kouluvuosi saatiin jälleen kunnialla vietyä läpi, huomasinkin olevani aika väsynyt – pitkät aamu-unet ja kotoilu ovat siis olleet tervetullut hengähdystauko.  Lue loppuun

0

Sadetta & pesusieniä

Tänä syksynä täällä on satanut todella vähän ja sadetta on kuulemani mukaan ehditty rukoilla moskeijoilla ympäri maan. Monella naapurilla kaivot ovat kuivuneet, mutta meidän kaivomme on onneksi pitänyt pintansa ja tarjonnut reippaasti vettä kahdelle perheelle. Satokaudet ovat olleet myöhässä eikä satoa ole tainnut tulla odotetulla tavalla. Lähes ainoa kunnon sadekuuro osui päivään, jona ajattelimme lähteä pitkästä aikaa kasvitieteelliseen puutarhaan ulkoilemaan. Sadekuuro oli niin kova, että meidän oli suunnattava ”ulkoiluretkemme” kauppakeskukseen sateensuojaan. Kun vettä alkoi tulla, sitä tuli kunnolla ja hieman jo pelkäsin, alkaisiko kaupunki tulvia. Tästä huolimatta oli kyllä hyvä, että maa sai vettä – se tarvitsi vettä enemmän kuin me ulkoilua puutarhassa – vaikka kieltämättä meillekin pieni hengähdystauko olisi tullut tarpeeseen – tammikuun alku kun on ollut kovin kiireinen. Lue loppuun

10

Kirjamessujen satoa

 

Mies tietää, miten tärkeitä kirjat ovat minulle ja arvasi, että haluan osallistua pääkaupungissa järjestetyille kirjamessuille. Yllätyin jälleen kerran positiivisesti! Olin nimittäin kuvitellut, että messut olisivat ihan pienet ja vaatimattomat; suunnilleen yhdessä huoneessa tai pienessä hallissa järjestetyt messut, mutta messukeskus olikin valtavan laaja useine halleineen. Osallistujia oli Amerikasta ja Perusta asti. Yritin mielessäni verrata messukeskusta Helsingin messukeskukseen ja luulen, että tämä messukeskus on isompi. Kuvaaminen oli jälleen hankalaa. Lue loppuun

8

Terkkuja Leilalta Italiasta & turkkilaista börekiä

Tykkään tosi paljon Ulkosuomalaisen äidin merkintöjä -blogista, jonka kautta olen päässyt kurkkaamaan elämään Izmirissä, Egeanmeren rannalla. Se on juuri yksi tämän harrastuksen kivoista puolista; kun ei ole mahdollista matkustaa ihan kaikkialle, minne haluaisi, voi aina kurkata jonkun toisen paikan päällä asuvan tai paikan päälle matkustaneen blogiin ja päästä sitä kautta eläytymään paikalliseen elämänrytmiin. Lue loppuun

0

Lisää Carlos Ruiz Zafònin lumoavia tarinoita

Kirjoittelin huhtikuussa muutamista lukemistani kirjoista, joista erityisesti Carlos Ruiz Zafònin Tuulen varjo jäi lähtemättömästi mieleeni. Kirjailija ei ollut itselleni ennestään tuttu, mutta Googlettamalla tietoa löytyi tästäkin aiheesta ja lopulta selvisi, että Tuulen varjo kuuluu itseasiassa Unohdettujen kirjojen hautausmaa -nimiseen romaanisikermään, jonka romaanit kietoutuvat toisiinsa yhteisten henkilöhahmojen ja juonisäikeiden avulla ja luovat tietynlaisen tarinoiden labyrintin. Kirjat voi lukea missä järjestyksessä vain tai erikseenkin. Voisin siis palata Danielin tarinan pariin! Ja vaikka Suomessa onkin ollut kiire, niin olen silti ehtinyt lukea jo useamman kirjan; olen lukenut bussissa matkalla lasten mummolaan ja sieltä takaisin, nukuttaessani lapsia ja yleensäkin, kun olen löytänyt edes pienen hetken tarttua kirjaan. Täytyy sanoa, että Carlos Ruiz Zafòn on tarinankertoja vailla vertaa! Lue loppuun

2

Lukutoukan lukemistoa

Olin lapsena ja nuorena melkoinen lukutoukka, mikä on yksi niistä asioista, joka alkuun hämmästytti miestäni. Nyt hän on jo onneksi tottunut siihen, että saatan uppoutua hyvään kirjaan useammaksikin tunniksi ja olen lukiessani ihan muissa maailmoissa. Mikä onkaan ihanampaa, kuin kääriytyä sateisena päivänä lämpimään peittoon ja uppoutua hyvään kirjaan? Tykkään vieläkin tosi paljon lukemisesta, mutta aikaa lukea ei valitettavasti ole enää samalla tavalla kuin nuorena. Jonkun verran yritän kuitenkin nipistää aikaa tälle rakkaalle harrastukselle ja kaikki Suomesta raahaamani kirjat onkin jo luettu. Kolme näistä kirjoista oli mielestäni sen verran mielenkiintoisia, että ajattelin ne esitellä täällä bloginkin puolella. Olen muuten viime aikoina huomannut, että itseäni kiinnostavat erityisesti kirjat, joiden tapahtumat sijoittuvat paikkoihin joissa olen käynyt tai paikkoihin, jotka tavalla tai toisella muistuttavat Algeriaa. Ilmeisesti käyn myös lukemisen kautta läpi niitä tunteita, joita täällä oleminen on herättänyt. Lue loppuun

4

Lasten kirjakerhoja

Meillä tykätään kirjakerhoista! Neljän lapsen kanssa olemme ehtineet kuulua moneen kirjakerhoon. Ajankohtainen kerho on vaihtunut lasten kasvaessa ja kiinnostuksen kohteiden muuttuessa. Siksi onkin niin hienoa, että kerhoja löytyy joka lähtöön!

Lasten kirjakerhoura on alkanut varmaankin Vaukirjasta, joka tarjoaa kivoja ja monipuolisia kirjoja pienille. Rapisevat kangaskirjat ja myöhemmin kovaakin käsittelyä kestävät pahvikirjat kiinnostivat lapsia. Itseasiassa jopa 4-vuotiaan vauvakirja on Vaukirjasta! Meidän jokaisella lapsella on erilainen vauvakirja ja tämä Vaukirjan versio on näistä oma suosikkini!

Lasten omassa kirjakerhossa lapset tykkäsivät siitä, että kirjoissa seikkaili elokuvista tuttuja Disney-hahmoja. Minä tykkäsin erityisesti sellaisista kirjoista, joissa kerrottiin jokin klassikkosatu, kuten satu laiskasta heinäsirkasta ja ahkerista muurahaisista, Disneyn tyyliin. Nykyisin Lasten omassa kirjakerhossa on myös oma Minit-kerho kaikista pienimmille lukijoille sekä digitaalinen Satukirjasto. Mini-kerhosta meillä ei ole omakohtaista kokemusta, mutta olen nähnyt näitä Minit-kirjakerhon kirjoja digitaalisen Satukirjaston kautta ja täytyy sanoa, että ne ovat suloisia. Meidän 2-vuotias tykkää kuunnella niitä. Satukirjastoon sen sijaan olemme kuuluneet useamman kuukauden ajan. Koin Satukirjaston erinomaiseksi erityisesti Algeriassa, koska kaipasin lapsille suomenkielistä lukemista ja yrityksistäni huolimatta en kyennyt raahaamaan matkalaukuissa niin paljon kirjoja kuin olisin halunnut. Satukirjastosta löytyi monta matkalaukullista kirjoja digimuodossa! Osa saduista on luettu ääneen ja meidän lapset kuuntelivatkin erityisen mielellään näitä ääneen luettuja satuja; ne olivat hyvin luettuja ja kivaa vaihtelua!

Lasten Parhaat Kirjat –kerhoon taisimme kuulua suunnilleen samaan aikaan kuin Lasten Omaan kirjakerhoon. Sanoisin, että molemmista löytyy lukemista leikki-ikäisille, mutta siinä missä Lasten Omasta kirjakerhosta löytyy Disney-hahmoja, niin Lasten Parhaat Kirjat –kerhosta löytyy muun muassa Astrid Lindgrenin kirjoja ja Myyrä-tarinoita.

Tyttö on haaveillut ratsastusharrastuksen aloittamisesta. Ilmoittauduimmekin eräälle läheiselle tallille, mutta paikan löytäminen ei ollutkaan niin yksinkertaista kuin olin ajatellut; jonoa ratsastustunneille on yllättävän paljon. Ehdin jo haaveilla, että saattaisin osallistua itsekin muutamalla tunnille ja että viettäisimme aikaa tallilla yhdessä tytön kanssa. Vielä emme kuitenkaan ole tätä haavetta toteuttaneet. Ystäväni ehdotti jopa, että voisimme pitää Algeriassa omaa ponia, kun meillä nyt olisi tilaa ponille, mutta ilman kokemusta ratsastamisesta ja ponin hoidosta en uskalla omaa ponia hankkia, varsinkaan tilanteessa, jossa tilanteemme Algeriassa ei ole vielä muutenkaan vakiintunut. Ennen Algeriaan lähtöä tyttö kuului melko pitkään PennyGirl –kirjakerhoon, joka osoittautui loistavaksi valinnaksi! Paketit olivat aina mukava yllätys tytölle! Lehtiä on mukana Algeriassakin ja jos vain lehden saisi tilattua sinne asti, tilaisin sen mielelläni tytölle. Pakettien mukana tuli myös kirjoja ja kivoja pieniä lahjoja.

Mauri Kunnaksen kirjakerhossa minua viehättää Mauri Kunnaksen piirrosten omaleimainen tyyli sekä huumorilla höystetyt tarinat, joista osa on erittäin opettavaisia.

Nallekerhosta olen kertonut blogissani aikaisemminkin. Meidän 4-vuotias on edelleenkin ihastunut kerhoon; omat esikoulukirjat on niin rakkaita, että niitä on kuljetettu mukana Suomesta Algeriaan ja takaisin. Poika on kehittynyt tehtävien tekemisessä! Olemme viettäneet paljon mukavia hetkiä Nallekerhon kirjojen ja pelien parissa. Olen itse aloittanut ala-asteen 80-luvulla ja Nallekerhon kirjoista tulee itselleni hyvällä tavalla mieleen ala-asteen aapiseni Simo-siili ja se henkselihousuinen pupu. Muistaako joku nämä hahmot?

Kääk-kerho on meillä ollut kouluikäisten suosiossa. Kääk-kerhosta löytyy esimerkiksi lasten tietokirjoja. Nyt katselin, että kerhosta löytyisi Olipa kerran avaruus –DVD. Tykkään Olipa kerran elämä –sarjasta, mutta tätä Olipa kerran avaruus –sarjaa en ole nähnyt. Onkohan yhtä hyvä kuin Olipa kerran elämä?

Nämä ja muita kirjakerhoja löydät Kirjakerhoja.fi-palvelusta. Kurkkaa kivat liittymislahjat sivujen kautta! Mikä on teidän perheen mielestä *paras kirjakerho?

Postaus on toteutettu yhteistyössä Kirjakerhoja.fi-palvelun kanssa ja se sisältää mainoslinkin.