Väärinkäsityksiä

DSC05475

Vieraassa kulttuurissa tulee väistämättä eteen tilanteita, joissa saattaa loukata toista, vaikka tarkoitus olisikin ollut ihan päinvastainen tai tilanteita, joissa loukkaantuu itse, vaikkei vastapuolen tarkoitus olisi ollutkaan loukata. Aina ei edes tarvitse olla vieraassa kulttuurissa, kun esimerkiksi perheiden tapojen ja käytäntöjen erilaisuus aiheuttaa sen, että toinen loukkaantuu, vaikka toinen tarkoittikin hyvää. Jossakin maassa esimerkiksi silmiin katsominen on kohteliasta, mutta jossakin toisessa maassa sama ele saatetaankin tulkita aivan eri tavalla. Minulla ehkä suurin tähän astinen väärinkäsitys Algeriassa liittyy niinkin arkiseen asiaan kuin palasaippuaan. 

Kun olin ensimmäistä kertaa Algeriassa vuosien 1999 ja 2000 vaihteessa, minua hämmensi tapa antaa vieraille palasaippuaa kylästä lähdettäessä. Palasaippua sujautettiin vaivihkaa lähtevän vieraan käteen ja kun päälle vielä suihkautettiin hajuvettä, aloin epäillä deodorantin pettäneen. Vasta myöhemmin tavan toistuttua monta kertaa, huomasin, että monessa perheessä on tapana antaa palasaippua läksiäislahjaksi vieraille. Täällä pidetään muutenkin jostakin syystä paljon palasaippuoista ja tyttö kertoi, että esimerkiksi lasten syntymäpäiväjuhlilla suosittu lahja on juurikin palasaippua. Yritin mieheltä kysellä, mistä tällainen tapa juontaa juurensa, muttei mies oikein osannut vastata. Sokerin viemisestä tuliaisiksi hän sen sijaan osasi sanoa, että sokerin ajatellaan usein tarkoittavan toivoa, minkä vuoksi viemällä sokeria tuliaisiksi, viedään samalla tavallaan toivoa paremmasta huomisesta.

Yksi kohtelias tapa, johon olen erityisesti joutunut täällä kiinnittämään huomiota, on tarjoilu; maassa, jossa äidit ja vaimot usein annostelevat vielä aikuisille miehillekin ruoka-annokset valmiiksi ja jossa kahvipöydässä emännän tärkeä tehtävä on tarjoilla vieraille ja kysellä toistuvasti, haluaako vieras lisää, ei oikein toimi suomalainen tapa laittaa kaikki tarjottavat esille ja odottaa, että vieras ottaa, jos haluaa. Minulle ruokien tuputtaminen on vierasta, koska joskus pelkään tuputtavani sellaista, mistä vieras ei ehkä tykkäkään, mutta tästä huolimatta olen todennut, että tämä on asia, jossa kannattaa toimia maassa maan tavalla ellei halua vaikuttaa töykeältä.

Vaikka tapoja on erilaisia ja vaikka aina on olemassa riski, että saattaa loukata jotakuta, en tästäkään huolimatta olisi kuitenkaan liiankaan varovainen toisiin ihmisiin tutustuessani. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisista tavoistaan huolimatta lopulta niin kovin samanlaisia kaikkialla maailmassa ja pohtivat arjessaan usein kovin samanlaisia asioita. Tärkeintä on, että pyrkii kohtelemaan muita ystävällisesti ja oikeudenmuksesti. Epävarmoissa tilanteissa hymyileminen pelastaa tilanteen lähes aina. Myös itselleen nauramisen taito on monesti eduksi. Toisinaan olen nostanut kissan pöydälle ja kertonut suoraan, miten eri tavalla meillä Suomessa joissakin tilanteissa toimitaan, mikä on auttanut toisia ymmärtämään, miksi olen ehkä heidän mielestään toiminut kummallisesti. Toisinaan olen kertonut, miten väärin olen itse ymmärtänyt joitakin tilanteita ja miksi. En muista, että kukaan olisi ikinä tällaisessa tilanteessa loukkaantunut, vaan pikemminkin tällaiset keskustelut ovat olleet ”ilmaa puhdistavia” – ja jopa hauskoja.

Onko muille sattunut tällaisia väärinkäsityksiä?

Mainokset

10 thoughts on “Väärinkäsityksiä

  1. Minusta tuntuu, että joka päivä tasapainottelen mielessäni hyvin monenlaisia asioita yrittäessäni välttää tällaisia erilaisiin kulttuureihin liittyviä väärinkäsityksiä. Täällä kansainvälisissä kuvioissa on välillä hyvin hankala välttyä väärinkäsityksiltä ja niistä seuraavista mokista… On mietittävä uskontoihin liittyviä kysymyksiä ja toisaalta kaikkia niitä erilaisia maita ja lähtökohtia joita täällä tulee vastaan ja yrittää ottaa kaikki huomioon. Tuo tasapainottelu on yksi niistä asioista jotka kuluttavat ja väsyttävät minua aika paljonkin. Viime aikoina olen jotenkin rohkaistunut olemaan entistäkin reippaammin täällä oma itseni; toisaalta olen kuitenkin ehkä entistäkin tietoisempi siitä kuinka koko ajan mietittävä mitä kellekin voi sanoa. Tuntuukin juuri nyt siltä, että aina kun rentoudun vähän tutummassa seurassa oikein olemaan täällä oma itseni ja puhun suoraan niin ihan taatusti mokaan…

    Itse mielestäni joustan ja annan itsestäänselvästi anteeksi sellaiset asiat jotka selkeästi johtuvat erilaisten kulttuurien pohjalta syntyvistä väärinkäsityksistä, mutta jotenkin en kai luota siihen, että muut olisivat yhtä ymmärtäväisiä!

    Tykkää

    • On varmasti vielä haastavampaa tasapainotella tilanteissa, joissa huomioon otettavia kulttuureita on useita – mehän tasapainoilemme ainoastaan kahden kulttuurin välissä. Olen kuitenkin yllättynyt siitä, miten ainakin täällä, vastapuolikin ymmärtää sitä, että saatan toimia heidän mielestään joskus oudolla tavalla ihan vain siitä johtuen etten ole kasvanut täällä. Toisaalta heilläkin on ollut minusta, ja eurooppalaisista yleensäkin, tietynlainen ennakkokäsitys, joka on varmastikin ainakin osittain muuttunut, kun olemme tutustuneet lähemmin. Täällähän monellakaan naisella ei ole juuri lainkaan kokemusta ulkomaalaisten kohtaamisesta. Olen nyt ajatellut, että oikeastaan on tärkeintä, että itse tiedän pyrkineeni toimimaan ihmisiä kohdatessani reilusti. Jos joku tästäkin huolimatta loukkaantuu jonkun ”mokan” takia, niin en voi asialle oikein mitään. Täälläkin muuten usein ajatellaan, että juuri aikomus tekojen takana on se, minkä mukaan toisia tulisi ”tuomita”.

      Tykkää

  2. Vielakin tulee vaarinkasityksia mutta onneksi jo harvemmin, joskus saatan vasyneena tai ajattelemattomana töksayttaa jotain liian suoraan, unohtaa jonkun kohteliaisuuden tai kysella jotain olennaista…..Mutta ihan totta itsekin olen aina tuonut sitten esille sen, etta olen kuitenkin suomalainen ja meilla on eri tapoja.

    Tykkää

  3. Aika lohduttavaa kuulla, että väärinkäsityksiä tulee vielä tuollaisen konkarinkin eteen; ihailen nimittäin sitä, kuinka ”sisällä” tunnut olevan turkkilaisessa kulttuurissa! Täällä jo pelkästään joidenkin sanojen erilaiset merkitykset ja vivahteet ovat sellaisia, joita en aina ihan tavoita asiayhteydestä. Tällaisia sanoja on esimerkiksi ”miskiin”, joka tarkoittaa sekä köyhää, että raukkaa ja toisaalta taas ilmeisesti hieman avutontakin. Kun tulimme tänne, loukkaannuin hieman, kun minua aika usein kuvailtiin juurikin sanalla ”miskiin”. Nyt olen huomannut, että sana on melkoisen yleisessä käytössä eikä ehkä ole vivahdukseltaankaan ihan niin voimakas kuin olin ajatellut. Samaan aikaan olen huomannut myös, että kun minuun on tutustuttu lähemmin, myös sanan käyttö on jäänyt lähes tyystin – minua taidettiin luulla paljon, paljon avuttomammaksi kuin todellisuudessa olenkaan :).

    Tykkää

    • HIh, miskiin on silti aika positiivinen ilmaisu, Suomessa voitaisiin sanoa vaikka parka, silleen säälien. Anoppini käytti sitä usein alkuaikoina minusta puhuessaan tarkoittaen, että tyttöparka oli kaukana kodistaan ja perheestään vieraassa maassa.
      Tuo saippuajuttu on aika jännä tapa. Voisin kuvitella, että se tulee ajalta, jolloin saippua oli ylellisyystavara, ainakin tuontisaippua. Se nimittäin oli harvinainen ja kallis tavara vielä 70-luvullakin, muistan itsekin vieneeni aina saippuat täältä mennessäni.

      Tykkää

  4. Huomasin myös, ettei sana olekaan ihan niin negatiivinen kuin ensin ajattelin, kun näin sitä käytettävän paljon esimerkiksi El Rifkin sivuilla katukissoista (erityisesti huonossa kunnossa olevista). Mutta kyllä sitä mielestäni käytetään myös tilanteissa, joissa toista pidetään vähän avuttomana – tai sitten olen vain tulkinnut niin, koska alussa toki tunsinkin joissakin tilanteissa olevani hieman avuton – ja toki tunnen niin edelleenkin. Juurikin noita sävyeroja on vaikea joskus ymmärtää lauseyhteyksistä. Sen sentään tajusin alusta alkaen, että köyhänä minua ei pidetty, vaikka olinkin oppinut, että miskiin tarkoittaa nimenomaan köyhää. Täällähän on usein sellainenkin väärinkäsitys, että kaikki eurooppalaiset tai ainakin suurinosa olisivat rikkaita. Yllätys saattaa olla suuri kun algerialaiset sukulaiset vierailevat sukulaisten luona Euroopassa. Miehen sisko esimerkiksi luuli, että söimme Suomessa aina ravintolassa :). Kuinkahan monella olisi sellaiseen varaa?!

    Olen mielessäni hämmästellyt ihastusta palasaippuaan, mutta kyse voi olla juurikin tuosta, että se on ollut noinkin pitkään täällä ylellisyystavaraa. Mietin ensin, voisiko suosio liittyä myös arabialaiseen sananlaskuun, joka menee jotenkin niin, että mirhan (vai myskin?) tuoksuiset vieraat levittävät hyvää tuoksua myös muille? En nyt saa päähäni, miten tuo sananlasku meni, mutta liittyi jotenkin hyvään tuoksuun. Eniten hämmästelen ehkä sitä, että palasaippuaa annetaan lahjaksi jopa pikkutytöille!

    Tykkää

    • Ne saippuat vielä menettelee, mutta se hajuveden roiskuttelu kylässä kävijöille on kyllä tälaiselle hajuherkälle nenälle ihan hirveää ja siitä on lähes mahdoton edes ehtiä kieltäytyä, varsinkin kun aina se hajuvesi ei ole mitenkään mieto tai edes hyvän tuoksuinen, kestää päiviä pestä poiskin… juurikin se myskin tuoksu. En tunne sananlaskua, mutta voin hyvin kuvitella että tuo on se perimmäinen tarkoitus, levittää tuoksua muillekin, takuu varmaa 🙂

      Tykkää

  5. Olen muuten monesti ajatellut, että hajusteyliherkät ovat varmasti täällä kovilla, kun pesuaineetkin on niin tujun tuoksuisia ja huonetuoksujakin käytetään reippaasti. Meillä ei onneksi hajusteyliherkkyyttä ole eli sikäli ei haittaa, vaikka hajuvettä päälle suihkautettaisiinkin :). Äiti on tottunut työnsä vuoksi käyttämään vain hajusteettomia tuotteita ja oli täällä aika kauhuissaan siitä kuinka reippaasti tuoksuja käytetään.

    Tykkää

  6. Onpa viehättävä tuo tapa antaa palasaippuaa, minusta. Saippuahan on aina tarpeen. Erikoinen, mutta tosiaan herttaisen tuntuinen tapa.
    Täällä Mosambikissa minun on paikallisten kanssa edelleen mahdotonta tietää, milloin sopii kätellä ja milloin ei. Olen vähän hukassa tervehtimiskulttuurin kanssa. Joskus olen yrittänyt kätellä jotakuta ja huomannut aih euttavani hämmennystä ellen peräti pahennusta. Monet miehet eivät kättele toisiaan. En vieläkään oikein tiedä, miten minun pitäisi tervehtiä ja liittyvätkö koodit siihen, että olen ulkomaalainen vaiko siihen, että olen nainen. Muiden ulkomaalaisten kanssa tätä ongelmaa ei ole, hallitsen kättelyt ja poskisuukot, mutta paikallisten kanssa en oikein tiedä, millaisia eleitä pitäisi suorittaa! Niinpä olen nykyään aina aika epämääräinen, pysyttelen sopivan kaukana. Ehkä jonain päivänä onnistun selvittämään nämä koodit. Onneksi mosambikilaiset Ovat hyvin ystävällisiä ja rentoja, tilanteista selviää aina hymyllä.

    Tykkää

  7. Tapa on oikein mukava, kunhan ensin tajusin, ettei se johdu deodorantin pettämisestä :). Taustatietona pitää kertoa, että olin ensimmäiset saippuat saatuani maassa ensimmäistä kertaa aikana, jolloin sisällissota oli juuri rauhoittunut. Vedestä oli pulaa ja yritin peseytyä mahdollisimman vähällä vedellä mahdollisimman tehokkaasti, mikä varmastikin osittain selittää sitä, miksi ensimmäinen ajatukseni saippuan saatuani oli pelko siitä, että deodorantti olisi pettänyt.

    Monet hartaat muslimimiehet eivät mielellään kättele perheen ulkopuolisia naisia, mutta olen huomannut, että ulkomaalaisen kohdalla he saattavat tehdä poikkeuksen, koska tietävät, että tapa on länsimaissa kohtelias ja että kättelemättä jättäminen saatetaan kokea epäkohteliaana. Mosambikissa tosin ei taida olla muslimienemmistöä ja siellä taitaa muutenkin olla useita etnisiä kansoja, joiden tavat ehkä poikkeavat toisistaan? Tällöin onkin varmasti vaikea tietää, miten missäkin tilanteessa tulisi tervehtiä. Mutta olen samaa mieltä tuosta, että hymyilemällä usein selviää epämukavista tilanteista toista loukkaamatta :).

    Tykkää

Kiitos kommenteista! (Kotisivu-kohtaa ei tarvitse täyttää voidaksesi jättää kommentin!)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s