Ystävänpäivätervehdys Suomesta

DSC05539

Pari päivää sitten 6-vuotias sai näin söpön kortin Suomesta. Kortin tervehdys on niin osuva, että päätin jakaa kortin tervehdyksineen myös täällä. Kortti on ollut matkalla noin kuukauden. Jännä juttu, kun äitini lähetti kortteja täältä Suomeen, kesti matkassa vain parisen viikkoa! Mummi oli lähettänyt oman kortin jokaiselle lapselle, mutta siis tähän mennessä perille on tullut yksi kortti neljästä.

Lapset ilahtuivat tästä yhdestäkin kortista – täällä kun meille postia tulee aika harvoin. Joskus melkeinpä kaipaan postiluukun kolahdusta! 3-vuotias lähti samantien näyttämään korttia Bellalle. Pojalla on jännä tapa näyttää myös omat piirustuksensa kissalle ja kissa on juonessa mukana; se katselee kuvia päätään käännellen ja välillä naukaisee kuvista oman mielipiteensä. Siinä on ystävä paikallaan!

Täällähän ei läheskään kaikkialla ole varsinaisia katuosoitteita eikä meilläkään sellaista täällä uudella omakotitaloalueella vielä ole. Posteljooni siis tuntee kaikki perheet ja jos joskus posti sattuisikin menemään väärälle perheelle, kulkeutuu se kädestä käteen yleensä lopulta perille. Posteljooni ajelee täällä skootterilla ja täytyy myöntää, että lapsia kummastutti Helsingissä kaatosateessa polkupyörällä matkaa taittanut posteljoonimme. Algeriaan ei muuten saa lähettää käytettyjä vaatteita. Kielto tuntui ensin kummalta, mutta käsittääkseni näin pyritään tukemaan paikallista vaatekauppaa.

Ystävänpäivää ei Algeriassa perinteisesti vietetä, mutta kyllä ystävänpäivä täälläkin tunnetaan ja joissakin perheissä sitä jo vietetäänkin. Ainakin aikaisemmin esimerkiksi Air France on yrittänyt mainostaa lentojaan Pariisiin, ”Rakkauden kaupunkiin”, ystävänpäivän varjolla. Tänä vuonna en ole vielä Air Francen ystävänpäiväsähköpostia saanut.

Edit 14.2.: Tänään loputkin kolme korttia löysivät perille juuri sopivasti ystävänpäivänä. Osasyy korttien lähettämiselle oli se, että halusimme testata, kauanko postin kulku Suomesta tänne kestää. Tuli muuten puheeksi äitini kanssa, ettei meilläkään ollut Suomessa katuosoitetta kuin vasta joskus 1990-luvulta alkaen eli vaikka nykymaailmassa katuosoite tuntuu melkein itsestäänselvyydeltä, ei sellainen ollut itsestäänselvyys Suomessakaan kaikin paikoin vielä omassa lapsuudessani. Meillekin siis aikoinaan posti lähetettiin kotikylän perusteella. Täällä kyllä hämmästelen sitä, että L`Arban kokoisessa kaupungissakaan anopilla ei ole katuosoitetta! Siellä mahtaa posteljoonilla olla muistamista…

DSC05556

Kiitos mummille kivoista korteista!

Mainokset

Kiitos kommenteista! (Kotisivu-kohtaa ei tarvitse täyttää voidaksesi jättää kommentin!)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s