Kun iloitsee pienistä asioista, voi iloita usein!

Suomessa ei ole tapahtunut mitään kovin isoja, järisyttäviä asioita, mutta sen sijaan olemme nauttineet monista pienistä, kivoista asioista, joista ajattelin kertoa tässä muutaman.

Ihan ensimmäisenä tulee mieleen tapaus, joka tapahtui tässä muutama päivä sitten. Ostin käytettynä kivan sängyn aikaisemmin purkamani ja varastoon raahaamani parisängyn tilalle. Kuitenkin alkaessani koota sänkyä, huomasin, että sen ruuvin päät olivat niin kuluneita, että ne hujahtivat sängyn metalliputkien sisään. Hermot kiristyivät ja mietin jo koko sängyn raahaamista kaatopaikalle. Seuraavana aamuna päätin kuitenkin kokeilla, löytyisikö rautakaupasta sänkyyn sopivia ruuvin päitä. Hieman epäilin, koska ne vaikuttivat erikoisruuveilta. Yritin ensin tutkia hyllyjä itse kuitenkaan onnistumatta löytämään sopivaa ruuvin päätä. Sitten yritin löytää myyjää auttamaan. Odotin ja odotin myyjän palvellessa yhtä ja samaa asiakasta. Lapsi alkoi hermostua ja oli jo kiirekin hoitamaan lukemattomia muita asioita. Eräs herrasmies huomasi meidät ja minusta taisi nähdä jo kauas, etten ollut ihan omimmalla maaperälläni. Hän totesi jo miettineensä erään toisen asiakkaan kanssa, että kaupan kahvilassa pitäisi olla kahvipiikki, jota vastaan asiakkaat saisivat juoda kahvia ilmaiseksi palvelua odotellessaan. Palvelua, kun sai todellakin odottaa! Sitten hän kysyi, mitä etsin, otti mallikappaleeni mukaansa ja lähti tutkimaan hyllyjä. Hän todellakin näki vaivaa vuokseni. Lopulta hän toi hymyillen minulle ruuvinpäitä, jotka olivat erilaisia (kauniimpia!) kuin alkuperäiset, mutta jotka sopivat samanlaiseen ruuviin kuin oma ruuvinpääni. On erittäin epätodennäköistä, että kyseinen henkilö lukisi kiitokseni täältä blogista ja toki kiittelin häntä vuolaasti jo kaupassa, mutta halusin tästä kertoa, koska tulin avusta tosi iloiseksi ja koska juuri tällaista käytöstä kaipaisin Suomeen enemmänkin. Usein täällä ehkä pelätään liiaksikin puuttua toisten asioihin ja kysyä, tarvitseeko joku apua. Illalla sänky oli kasattu ja stressitasoni laskenut normaalitasolle. Unohdin muuten kertoa, miksi raivailen täällä sänkyjä. Raivailu johtuu siitä, että meille on tulossa vaihto-opiskelijoita vuokralle ensi lukuvuodeksi. Meneepähän koti hyvään käyttöön meidän ollessamme Algeriassa! Tulin siitäkin tosi iloiseksi, että asuntoa katsomaan tullut opiskelija piti siitä niin kovin paljon ja vaikutti muutoinkin sellaiselta, että uskon kodin olevan pystyssä vielä lukuvuoden lopussakin.

Iloitsimme joitakin päiviä sitten siitä, että pieninkin Puuha-Petemme täytti 3 vuotta. Toisaalta on jopa hieman haikeaa, että pieninkin lapsista on jo ”iso poika”, toisaalta arki on helpottunut huomattavasti, kun hänkin on jo erittäin omatoiminen – pukee ja syö itse reippaasti ja näppärästi – eikä vaippapyykkiä ole ollut enää aikoihin. Isoista rattaistakin luovuimme jo aikaa sitten; pienet, erittäin kevyet sateenvarjorattaat on vielä jäljellä, kun joillakin alueilla on vain niin kovin paljon näppärämpää ja turvallisempaa liikkua, kun vilkas poika istuu rattaissa.

Lapset osaavat pienistä asioista iloitsemisen usein meitä aikuisia paremmin! Esimerkiksi ylhäällä näkyvässä kuvassa oleva Subwayn edustalle laitettu kuplakone, jonka uumenista tuli valtava määrä kuplia, ilahdutti lapsia kovasti. Pieni ele Subwaylta, mutta iso ilo lapsille! Kauniit kukat, ulkona nautittu jäätelö, ajelu Itiksen junalla tai retki puistoon riittävät myös lasten ilahduttamiseen. Tytöllä oli puolestaan tänään kiva päivä, kun hän pääsi ystävänsä perheen kanssa Linnanmäelle. Tytöt olivat saaneet kyytiä vaikka millaisissa laitteissa! Linnanmäki on muuten aika hankala vierailukohde ainoana aikuisena usean lapsen kera; meillä kun 3-vuotias ei vielä yllätyksekseni täyttänyt 100 cm-turvarajaa eikä siksi päässyt koviin moniin laitteisiin, joihin 5-vuotias pääsi. Toisaalta taas monet laitteet, joihin tyttö pääsee ja haluaa mennä, ovat 5-vuotiaalle liian hurjia. Tästä syystä oli tosi mukavaa, että tyttö pääsi Linnanmäelle toisen samanikäisen tytön kanssa! Erityisen iloinen tyttö on ollut siitä, että ystävyyssuhde on säilynyt pitkästä välimatkasta huolimatta.

Mistä pienistä asioista olet viimeksi iloinnut?

Iloista viikonlopun jatkoa ja alkavaa viikkoa!

 

Mainokset

Kiitos kommenteista! (Kotisivu-kohtaa ei tarvitse täyttää voidaksesi jättää kommentin!)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s