Tuleeko lelu tytölle vai pojalle?

Olen tainnut jo monesti kirjoittaa siitä, kuinka Algeriassa lasten odotetaan käyttäytyvän, pukeutuvan ja jopa valitsevan huoneensa seinän värin melko tiukasti sen mukaan sattuuko lapsi olemaan tyttö vai poika. En itse kannata tiukkaa sukupuolineutraalia kasvatusta, mutta en sitäkään, että lapsen pitäisi asettua johonkin melko tiukkaan sukupuolensa määrittelemään muottiin. 

Olen oikeastaan hieman hätkähtänyt, kun olenkin huomannut, että samaa ilmiötä esiintyy Suomessakin – vieläpä yllättävän usein ja yllättävissäkin tilanteissa. Täällä ilmiö on vain tietyllä tavalla paljon peitellympi ja tulee ehkä esiin ihmisten käyttäytymisessä aivan tiedostamatta. Ensimmäinen esimerkki on päivystyskäynniltä terveyskeskuksessa. Pienin ehti tosiaan jo kaatua melkein ensimmäisenä iltanamme Suomessa sohvapöydän kulmaan niin pahoin, että katsoin parhaimmaksi lähteä näyttämään haavaa terveyskeskuspäivystykseen, jossa haava liimattiin erittäin näppärästi. Ystävällinen hoitaja antoi reippaille lapsille palkinnoksi Turtles-lasit, joista lapset ilahtuivat tosi paljon. Ele ilahdutti minuakin muutoin pieleen menneen illan ja säikähdyksen jälkeen. Oikeastaan vasta myöhemmin tajusin, ettei lapsille edes tarjottu vaihtoehdoksi vaaleanpunaisia kissa-laseja, joita niitäkin olisi ollut tarjolla, vaan automaattisesti pojille tuotiin Turtlesit. Todennäköisesti pojat olisivat tosin itsekin valinneet juuri Turtles-lasit – hekin osaavat jo pelin hengen – mutta 5-vuotiaan kohdalla en kyllä olisi ihan täysin varma; hän kun pitää sekä vaaleanpunaisesta että kissoista…

Meillä on ollut täällä Suomessa aikamoinen kiire ja olemmekin silloin tällöin käyneet syömässä pikaruokaa, sinänsä ihan hyvällä omallatunnolla, koska Algeriassa ei pikaruokaa tule syötyä juuri ollenkaan. Pikaruokapaikassa kysytään lähes aina lastenaterian oston yhteydessä: ”Tuleeko lelu tytölle vai pojalle?” Huomasin kerran kuinka myyjä hämmentyi, kun 5-vuotias ilmoittikin haluavansa korun. Poika huomasi itsekin selventää, että se tulee siskolle lahjaksi. Leluista puheenollen, jos aterian yhteydessä on pakko antaa lelu, niin nämä Hesburgerilta saamamme lelut olivat kyllä yllättävän hyviä: Oppi & Ilo -tehtäväkirja sekä -arvoituskortit. Korteissa pohditaan muun muassa miksi linnut lentävät syksyllä etelään (Koska ne eivät jaksa kävellä) ja miksi vanhaa lumiukkoa kutsutaan (Vedeksi). Hauskoja! Ja siellä ei edes taidettu kysyä, tuleeko lelu tytölle vai pojalle!

 

Saan muuten Algeriassa aikaan hämmästyneitä hymähdyksiä kertoessani esimerkiksi, että osaan ampua aseella ja että isäni opetti ampumaan, kun olin lapsi. Sitä, että veljeni osaa ampua ei sen sijaan ihmetellä ollenkaan…

Mainokset

2 thoughts on “Tuleeko lelu tytölle vai pojalle?

  1. Mielenkiintoinen kirjoitus 🙂 Vaikka modernissa Suomessa eletäänkin, niin taidan itsekin olla sukupuoliroolien vanki jollakin tavalla, sillä tyttövauvallemme on tullut hankittua vaaleanpunaisia ja tyttömäisiä vaatteita ja sisustustarvikkeita.

    Tykkää

  2. Suomessa tuntuu, että roolit tulevat usein esiin ihan tiedostamatta. Mietin muuten vapun aikaan, että monestiko olen nähnyt lapsen vappupallon kanssa, joka olisi niin sanotusti väärälle sukupuolelle kuuluva, esim. My little pony -pallon pojalla tai Turtles-pallon tytöllä, enkä taida muistaa, että olisin koskaan nähnyt sellaista tilannetta, vaikka seuraankin aina mielenkiinnolla, millaisen pallon kukin on valinnut.

    Meilläkin oli kyllä tytöllä vauva-aikaan paljon vaaleanpunaisia vaatteita ja vanhimmalla pojalla sinisen eri sävyjä. Kolmannelle vauvalle tykkäsin usein pukea ns. unisex-vaatteita, jo siitä käytännön syystäkin, että haaveilin pojan vielä saavan pikkusiskon tai -veljen, mutta myös siksi, että tykkäsin niistä. Lähes aina, kun joku puolituttu kurkkasi vaunuihin, ensimmäinen kysymys oli, onko se tyttö vai poika. Oli jännä huomata, että jotkut menivät melkein hämilleen, kun vauvan vaatteista tätä ei heti automaattisesti voinutkaan päätellä.

    Ehkä kaikista eniten toivoisin, että lapsi voisi valita vapaasti sukupuolestaan riippumatta häntä kiinnostavat harrastukset jne. Toivon esimerkiksi, että kaikki poikamme saavat niin halutessaan opetella ruuanlaittoa ja taas toisaalta toivon, että tyttö saa harrastaa muutakin kuin sitä ruuanlaittoa – näin kärjistettynä.

    Tykkää

Kiitos kommenteista! (Kotisivu-kohtaa ei tarvitse täyttää voidaksesi jättää kommentin!)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s