Adoptiosisko

Juuri ennen lähtöämme Algeriaan vuonna 2013 näin erittäin todentuntuisen unen, jossa adoptoimme tytön Algeriassa. Se oli niitä unia, jotka tuntuvat kertovan jotain ja jotka jäävät pyörimään mielen sopukoihin. Nykyisin enää harvemmin näen unia, jotka muistaisin aamulla tai joita jäisin sen enempää miettimään, mutta tämä uni on palannut mieleeni kerta kerran jälkeen – varsinkin kun olemme Algeriassa vielä toistamiseen kuulleet, että tytöllä pitäisi olla pikkusisko.  En ensin oikein tiennyt, miksi näin juuri sellaista unta. Emme olleet puhuneet lapsen adoptoimisesta ja muutenkin on jo pidempään tuntunut, että perheemme on hyvä juuri tällä kokoonpanolla; että pystymme huolehtimaan hyvin neljästä lapsesta, mutta viides lapsi saattaisikin laittaa koko kuvion päälaelleen.  Kun osuin SOS-lapsikylän sivustolle, tuntui heti, että ehkä uni tarkoittikin juuri tätä – kummilasta Algeriasta? En ensin ymmärtänyt, miksen ollut tullut ajatelleeksi asiaa aikaisemmin, koska SOS-lapsikylätoiminta on kyllä tuttua jo koulutuksenikin kautta ja olin jo pitkään miettinyt, miten voisin auttaa apua tarvitsevia edes hiukan – tietyllä tavalla antaa jotakin myös takaisinpäin. Huomasin pian, miksen ollut tullut ajatelleeksi, että Algeriassakin on SOS-lapsikylä; Suomen SOS-lapsikyläsivuston kautta kun ei voinut valita ollenkaan Algeriaa tukikohteeksi, vaikka Algeria löytyy Britannian sivuilta. Syytä tähän en tiedä.

”Playing with friends” – piirustus, jonka on tehnyt Go Vapissa Vietnamissa SOS-lapsikylässä asuva lapsi

Objektiivisesti ajateltuna maailmassa on toki maita, joiden lapset tarvitsisivat kenties vieläkin enemmän tukea kuin Algeriassa – mitenkään väheksymättä lasten vaikeuksia Algeriassa –  mutta meille oli erittäin tärkeää valita kummilapsi nimenomaan Algeriasta. Auttaminenhan on lähes aina – ellei aina – itsekkäistä syistä lähtevää ja epäitsekkäintähän olisi tietysti ollut valita lapsi maasta, jossa tarve on suurin. Me kuitenkin toivoimme, että saisimme kummilapseksi tytön Algeriasta. Noin viikon kuluttua saimme kirjeen, jossa meille esiteltiin uusi kummilapsemme – suloinen tyttö – ja kerrottiin pääpiirteissään hänen taustoistaan, luonteestaan ja harrastuksistaan. Tyttö on vuoden omaa tyttöämme nuorempi. En nyt väitä, että kuvan tyttö olisi ollut se unessa näkemäni adoptiotyttö, mutta jotakin tuttua hänessä oli – tuntui, että tyttöön muodostui heti jonkinlainen side, vaikkemme ole edes tavanneet. Auttaminen onkin mielestäni selkeästi helpompaa ja mielekkäämpää kun avulla on selkeä kohde – tällaista avustamistoimintaa ei tulisi mieleenkään lopettaa keskenkaiken, kun tietää konkreettisesti kenelle apu menee!

Piirustus, jonka on aiheena oli juhlat ja jonka on tehnyt SOS-lapsikylässä Da Nangissa Vietnamissa asuva lapsi.

Ensin ajattelin, etten kertoisi uudesta kummilapsestamme ollenkaan täällä blogin puolella; tietyllä tavalla arvostan enemmän hyväntekijää, joka auttaa kaikessa hiljaisuudessa – köyhän vaivihkaisesti pudottamia ropoja enemmän kuin rikkaan suureen ääneen tekemiä lahjoituksia – mutta tulin lopulta toisiin ajatuksiin, koska SOS-lapsikylän sivuilla nimenomaan kannustetaan kertomaan heidän toiminnastaan – levittämään sanaa tästä tärkeästä työstä. Ehkä joku blogini lukijoista kiinnostuu myös toiminnasta ja useampi lapsi saa näin apua. SOS-lapsikylätoimintaa on muuten 125 maassa ympäri maailman ja lähes 62 000 lasta asuu niissä. Toimintaa on myös Suomessa.

SOS-lapsikylätoimintaa on ollut Algeriassa vuodesta 1981. Maassa elää yli puoli miljoonaa lasta ilman toista tai molempia vanhempia. Monet näistä lapsista elävät kaduilla, joissa vaarana ovat väkivalta, nälkiintyminen ja huumeet. Erityisesti maaseudulla osa perheistä elää köyhyydessä ja esimerkiksi asuinolot saattavat tällaisissa perheissä olla erittäin puutteelliset. SOS-lapsikylä sijaitsee Algeriassa pääkaupungissa Draria-nimisessä kaupunginosassa, joka on yleisesti ottaen erittäin vauras ja kallis kaupunginosa. Lapsikylän lapset elävät kuitenkin kaukana siitä äärimmäisestä rikkaudesta, josta osa pääkaupungin asukkaista nauttii. Lapsikylä tarjoaa kodin osalle orvoista lapsista sekä tukee useita perheitä alueella. Alueen lapsille tarjotaan esimerkiksi rokotteita ja lääkkeitä sosiaalikeskusten kautta. Lapsikylässä Drariassa huolehditaan lapsista, joilla ei ole vanhempia huolehtimassa heistä. He kasvavat perheissä saaden tukea kasvuunsa ja kehitykseensä. Juuri tästä pidän SOS-lapsikylätoiminnassa; lapsia hoidetaan perheissä siinä kulttuuripiirissä, johon he ovat syntyneet ja jossa he ovat kasvaneet – lapsia ei revitä irti juuriltaan. Ihailen SOS-lapsikylävanhempia, jotka omistavat elämänsä tälle työlle, vaikkakin uskon myös, että työ antaa heille paljon!

 

”The children support each other, like siblings. The older ones help the small ones with their homework. I say ’if there is only one cake, we have to share it’. When I do not get a slice, another family member gives me a piece of his/her slice. Sharing is one of the values we have to teach the children.” – Khalida SOS-äiti Lastenkylästä Drariasta.

Mietin etukäteen, että aiheuttaako yhden lapsen avustaminen kenties kateutta perheen muissa lapsissa? Onko heillä kaikilla samanlaiset mahdollisuudet saada oma kummi? Toiminta perustuu kuitenkin periaatteeseen, jonka mukaan kummilapselle suunnatut rahat menevät perheen vanhemmalle, joka käyttää ne koko perheen hyväksi, aivan kuten toimittaisiin tavallisessakin perheessä. Aivan kuten lapsikylä-äiti korostaa, että jos kakkuja on vain yksi, se täytyy jakaa kaikkien kesken, aivan samoin avustus jaetaan koko perheen hyväksi. Kummilapselle ei myöskään suositella lähetettäväksi lahjoja juuri tästä samasta syystä. Kirjeitä voi lähettää ja kirjeen mukana voi laittaa jotakin pientä esimerkiksi tarroja tai vaikkapa postikortin omasta kotimaasta. Postikortit ovat kuulemma kivoja käytettäviksi esimerkiksi koulun maantiedon tunneilla. Jos lasta haluaa muistaa tämän lisäksi on hänelle mahdollista osoittaa rahalähetyksiä, jotka talletetaan häntä varten ja jotka hän saa itsenäistyttyään. Kuulostaa erittäin järkevältä!
Sivuilta löytyi myös kiva video, jossa algerialainen Manal toivottaa meidät tervetulleiksi Algeriaan ja esittelee pääkaupunkia pienen videon kautta, kurkatkaapa!
We support SOS Children
Mainokset

2 thoughts on “Adoptiosisko

  1. En tuosta tiennytkään. Googlailun jälkeen löytyi enemmänkin tietoa, heilä on omat facebook sivutkin näköjään. Kylässä on parisataa lasta, joten autettavia riittää. Oikein hyvä!

    Tykkää

  2. En tiennyt minäkään! Vaikka muutoin SOS-lapsikylätoiminta on kyllä tuttua. On ihan käsittämätöntä, ettei Algeriaa voi valita Suomen sivujen kautta avustuskohteeksi; minuun otettiin ihan Briteistä yhteyttä ja kysyttiin haluaisinko mieluummin avustaa Suomen kautta, kun olen suomalainen, mutta ei onnistunut niin, kun halusimme kummilapsen nimenomaan Algeriasta. Kyllähän yhden lapsen auttaminen on kuin pisara valtameressä, mutta haluan jotenkin uskoa, että pienistä teoista se lähtee. Pitääkin vierailla Facebook-sivuilla, niitä en huomannutkaan. Kiitos vinkistä!

    Tykkää

Kiitos kommenteista! (Kotisivu-kohtaa ei tarvitse täyttää voidaksesi jättää kommentin!)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s