Sekarotuinen?

Tyttö kysyi tässä yhtenä päivänä yhtäkkiä: ”Mitä se oikein tarkoittaa, että Max on sekarotuinen?”. Selitin, että puhdasrotuisilla koirilla koiran vanhemmat ja esi-vanhemmat usean sukupolven ajan ovat samaa rotua ja että rekisteröidyllä rotukoiralla on tästä todisteena sukutaulu, johon nämä esivanhemmat on kirjattu ylös. ”Minäkin olen sitten sekarotuinen”, tyttö totesi yllättäin ja tulimme siihen tulokseen, että itse asiassa niin onkin, jos nyt ihmisestä on soveliasta näin sanoa. Huomaan tytön alkaneen viime aikoina miettiä aikaisempaa enemmän sitä, kuka hän oikein on ja Max taisi nyt toimia hyvänä ja helppona keskustelun aloittajana. 

Asiaa pohdittuamme totesimme, etten minäkään taitaisi olla koirien sukutauluun puhdasrotuiseksi yksilöksi kelpaava, vaikka pidänkin itseäni ihan suomalaisena; minultakin löytyy venäläistä verta jo mummini äidin kohdalta. ”Papa on meidän perheen ainoa puhdasrotuinen”, totesi tyttö, mutta kun hetken mietimme asiaa, emme enää olleetkaan siitä niin varmoja: miehen suvusta löytyy ilmeisesti berbereitä – lasketaanko heidät sitten samaan ”rotuun” kuin ”Algerian algerialaiset”?!

”Miksi koiran sitten pitäisi olla puhdasrotuinen?”, jatkoi tyttö kyselyään. Kerroin, että jos koiran kanssa haluaa harrastaa virallisissa kilpailuissa, esimerkiksi koiranäyttelyissä, pitää koiran yleensä olla puhdasrotuinen voidakseen osallistua. Lisäksi koirarotuja on jalostettu siten, että tietyt rodut sopivat toisia paremmin esimerkiksi metsästykseen. Rotukoiran ottamalla tietää paremmin millaisia ominaisuuksia koiralla todennäköisesti on kuin sekarotuisen kohdalla. Esimerkiksi rotukoiran koko on melko vakio kaikilla saman rodun edustajilla. Toki luonne-eroja esiintyy myös puhdasrotuisilla koirilla. Sekarotuiset taas saattavat joskus olla puhdasrotuisia terveempiä, koska ne eivät ole niin pitkälle jalostettuja. Molemmissa on siis hyvät puolensa eikä kumpikaan ole toista parempi.

 

Tästä saimmekin hyvän aasinsillan pohtia sitä, että ihmisillä asia ei olekaan niin selkeä; vaikka on olemassa tiettyjä stereotypioita siitä, millaisia jonkin maan kansalaiset ovat, niin yksilölliset erot ovat silti valtavan suuria. Muistan kuinka Saksassa minulle sanottiin, että olen ihan tyypillisen suomalaisen perikuva vaaleine hiuksineni ja sinisine silmineni ja samassa lauseessa ihmeteltiin, onko ruskeahiuksinen ja -silmäinen ystäväni todellakin suomalainen. Luonne-eroista puhumattakaan. Keskustelumme tytön kanssa johti siihen johtopäätökseen, ettei se minkämaalainen ihminen on, ole lopultakaan kovin tärkeää; tärkeämpää on se millainen ihminen itse on.

Olen monesti miettinyt, miten erityisesti tyttö kokee täällä elämisen. Ulkoisesti näyttää, että hän on sopeutunut tänne erinomaisesti, mutta uskon silti, että odotukset, joita täällä usein tytöille asetetaan, saattavat tuntua hänestä joskus hämmentäviltä. Tyttö on joskus kysynyt minulta, miten oikein jaksan täällä, kun naiset puhuvat vain ruuanlaitosta ja siivoamisesta ja kokee aika kiusalliseksi paikallisten tavan huomauttaa kerta kerran jälkeen, että tytön pitäisi jo auttaa minua enemmän kotitöissä. Ei ole varmasti ihan helppoa sopeutua joukkoon, jossa on kuitenkin aina tietyllä tavalla erilainen. Suomessahan tyttöä luultiin usein täysin suomalaiseksi, vaikka hänellä onkin ruskeat silmät ja hiukset ja täällä häntä luullaan usein täysin algerialaiseksi. En tiedä onko se hyvä vai huono asia, että molemmissa maissa osa omasta persoonasta jää helposti ikäänkuin piiloon. Toisaalta on tietysti hienoa, että tyttö hujahtaa joukon jatkoksi niin kovin helposti molemmissa maissa.

 

Eipä sitä aina arvaisi, millaisia keskusteluja koiran omistaminen voikaan saada aikaan…

Mainokset

Kiitos kommenteista! (Kotisivu-kohtaa ei tarvitse täyttää voidaksesi jättää kommentin!)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s