Saako lapsi ulkoilla?

Olen viime aikoina pohtinut paljon suhtautumista lasten ulkoiluun eri maissa. Täällä Algeriassa olen jopa hieman kauhuissani seurannut, kuinka pienet taaperotkin usein ulkoilevat vanhempien sisarustensa kanssa ilman aikuisen valvontaa ja kuinka lapset leikkivät esimerkiksi rakenteilla olevissa taloissa, joista on pahimmillaan kymmenien metrien pudotus alas. Lapsia viedään ommeltaviksi vähän väliä. Minua pidetään täällä usein ylihuolehtivana, kun 5-vuotiaamme ei saa ulkoilla yksin – 2,5-vuotiaasta puhumattakaan. Jopa kouluikäisten lastemme ulkoilu on täällä rajoitetumpaa kuin Suomessa, vaikka oma asuinalueemme onkin erittäin rauhallinen. Lähialueellamme ei ole lasten leikkipuistoja, mutta meillä on onneksi oma piha sekä kattoterassi, jossa on tilaa potkulautailla ja leikkiä. Lähimpään leikkipuistoon on sen verran matkaa, että sinne on mentävä autolla.

Antaisitko lastesi leikkiä täällä?!

Eräs algerialainen tuttavamme on asunut pitkään Amerikassa ja kun hän kuuli, että kouluikäiset lapsemme saavat ulkoilla yksin Suomessa, hän lähestulkoon syytti meitä edesvastuuttomiksi – siitäkin huolimatta, että kouluikäiset lapsemme eivät saa mennä yksin esimerkiksi ostoskeskuksiin, kuten monet luokkakaverinsa, ja ulkoilevat kavereidensa kanssa vain noin kilometrin laajuisella alueella lähellä kotia valoisan aikaan. Myös hänen lapsensa ovat toistuvasti kyselleet tytöltämme, että eikö äitisi pelkää kidnappaajia ja kuinka ihmeessä saat ulkoilla yksin. Kyseinen tuttava antoi kyllä lastensa ulkoilla yksin Algeriassa alueella jota itse pidän vaarallisena vilkkaan liikenteen vuoksi selittäen, että täällä lapset voivat ulkoilla yksin, koska kaikki tietävät, kenen lapsista on kyse. Kun kerroin, että myös meidän asuinalueellamme Helsingissä lähestulkoon kaikki tuntevat lapsemme, hän ihmetteli asiaa kovasti. Mielestäni asuinalueemme Helsingissä on huomattavasti turvallisempi lasten itsenäiselle ulkoilulle kuin kyseinen alue Algeriassa. Uskon, että New Yorkista käsin on vaikea kuvitella, millaisia asuinlähiöitä Suomen pääkaupungista löytyy, varsinkin, kun heidän rappukäytäväänsä oli juuri joku ammuttu, mikä oli ollut lapsille ilmeisen traumaattinen kokemus. Itsestänikin välillä tuntuu asuinalueellamme Helsingissä siltä kuin olisin maalla. Kyseinen tuttava vielä päätti keskustelumme sanoen, ettei kyllä oikein arvosta vanhempia, jotka antavat lastensa ulkoilla yksin. Minusta taas tuntui suomalaisesta näkökulmasta katsottuna aika hurjalta, että heidän lapsensa viettivät suuren osan vapaa-ajastaan, uskoisin, että jopa kymmenen tuntia päivässä, joko telkkarin tai tietokoneen parissa ja jo kävelytuoli-ikäinen lapsikin oli totutettu katsomaan telkkaria.

Aloin kuitenkin miettiä, että monessa länsimaassahan taitaa lasten liikkuminen yksin ulkona olla lailla kiellettyä ja että siinä mielessä olemme vielä Suomessa aika onnellisessa asemassa, että lasten on voinut antaa liikkua yksin suhtturvallisissa olosuhteissa. Jos Suomessa äiti olisi valvomassa 13-vuotiaan poikansa ulkoilua tai saattaisi hänet kouluun, luulen, että poika joutuisi kiusatuksi hyvin äkkiä. Toisaalta, jos lasta pidettäisiin päivät pitkät sisätiloissa, siihenkin varmasti puututtaisiin jonkin tahon toimesta. Toisaalta viime aikoina on tuntunut, että ulkopuolisiin henkilöihin kohdistunut väkivalta olisi lisääntynyt Suomessakin, vai onko siitä vain uutisoitu aikaisempaa enemmän? Toivottavasti Suomessakin ei ole kohta pakko rajoittaa lasten liikkumista samoin kuin Amerikassa. Olen myös miettinyt, että me suomalaiset taidamme opettaa lapsemme aika itsenäisiksi jo pienestä pitäen.

Millaisia ulkoilusääntöjä teidän perheessänne on?

Mainokset

4 thoughts on “Saako lapsi ulkoilla?

  1. Joo, no ei meidän lapsetkaan suuremmin täällä yksin ulkoilleet. Asutaan omakotitalossa ja oma piha oli se leikkipaikka, täällä kävi tarpeeksi sukulaislapsia, niin että vastasi ihan leikkipuistoa, oli lelujakin millä leikkiä. Viikonloppuisin vietiin lapset kiipeilemään vuorille, kävi han leikkipuistosta. Kerrostalolapset tietty ovat kaikki lähes kadulla, kun ei muuta paikkaa ole. Pojallani oli (on) vaikeuksia ymmärtää suomalaista tapaa omien lastensa kanssa, kun Suomessa pitää päästä kavereiden kanssa ulos joka päivä. Hienoa tietty, että siellä vielä voi, mutta kyllä paljon myös sitten ovat lapset keskenänsä ties missä, sanoisin, että usein lähes heitteillä jos ei pidä jöötä. Totta, että oppivat vastuullisuutta, mutta niin paljon riippuu sitten seurasta.

    Tykkää

    • Aivan totta tuokin, että osa lapsista on kyllä Suomessa jopa lähes heitteillä ja huonoakin seuraa löytyy. Hyvä, että otit tämänkin puolen esiin. Olen itse ihmetellyt sitä, että jo 10-vuotiaat saavat käydä keskenään kauppakeskuksissa jne. – meillä tosiaan on ulkoilusäännöt sieltä tiukimmasta päästä ja lapset ovat ne (lähes) mukisematta hyväksyneet. Huomaan senkin, että Suomessa kasvaneena pidän lasten ulkoilua erittäin tärkeänä jo terveydenkin kannalta; useinhan suomalaislasten ulkoilu lähes säässä kuin säässä herättää ihmetystä ulkomaalaisten keskuudessa. Puhumattakaan vauvojen nukuttamisesta ulkona :).

      Tällä meidän alueella Algeriassa kaikki asuvat omakotitaloissa, mutta silti lapset leikkivät noissa rakenteilla olevissa taloissa ja teiden varsilla. Täällä onneksi liikenne ei ole kovin vilkasta, mutta kun mennään miehen kotitalon alueelle, liikenne on niin vilkasta, että pelottaa ihan lasten puolesta. Ja siellä on niitä kerrostalojen lapsiakin, jotka leikkivät ympäri katuja.

      Tykkää

      • Eikös siellä ole aitoja talojen ympärillä? Täällä on uudet omakotitalot rakennettu niin, ettei ole pihaa ollenkaan, talot monta kerrosta ylöspäin. Meillä on iso piha, lukitut portit ja aidat niin korkeat, että huoletta voi jättää pienetkin lapset keskeensä sinne. Kaikki suvun lapset ovat oppineet ajamaan siellä pyörääkin.
        Heh, silloin kun minä vein vauvani parvekkeelle nukkumaan, koko kortteli luuli että haluan päästä lapsestani eroon. Jos olisi sama systeemi kuin Suomessa, niin varmaan lastenhuolto olisi tullut hakemaan ulos heitetyn vauvani parempaan turvaan 😀
        Olivat myös kauhuissaan siitä, kun en sitonut vauvaani tiukkaan kapaloon, silleen jalat tiukkaan suoraks ettei päässyt edes potkimaan, kuulemma muuten tulee lapselle väärät sääret. Puhumattakaan että olisi ulos voinut viedä. Yhden tuttavan vauvakin eli ensimmäisen puoli vuotta vallan pimeässä huoneessa, ei ihme jos tuleekin väärät sääret D-vitamiinin puutteesta. Onneksi nykyään ovat nuoret äidit jo valistuneempia.

        Tykkää

  2. Osalla on muurein suojattu piha, osalla ei. Meillä on onneksi myös korkea muuri pihan ympärillä, joten ulkoilu on turvallista. Kun taloa alettiin rakentaa, vaadin ehdottomasti, että osa maasta jätetään pihaksi. Vähän vain pitäisi pihaa vielä muokata, että siellä pääsisi pyöräilemään – on vielä aika kuoppaisessa kunnossa.

    Olisitpa nähnyt mieheni ilmeen, kun vein talvella syntyneen vanhimman pojan vauvana nukkumaan parvekkeelle 🙂 – siinä oli kyllä todellinen kulttuurien kohtaamis -tilanne. Mutta myöhemmin mies kyllä myönsi, että lapsi nukkui ulkona paljon paremmin kuin sisällä ja terveenäkin pysyi, joten antoi jatkaa tätä ”omituista tapaani”.

    Anoppi huomautti myös tuosta lastemme kapalottomuudesta, kun näki vauvan Skypen kautta unipussissa. Miksei täällä muuten viedä vauvoja ulos? Tätä olen usein ihmetellyt?

    Tykkää

Kiitos kommenteista! (Kotisivu-kohtaa ei tarvitse täyttää voidaksesi jättää kommentin!)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s