Turvareppu & eskarireppu

Kerroin viime vuoden elokuussa Velmukirpparilta löytämästäni turvarepusta ja ajattelin nyt kertoa käyttökokemuksia repusta, kun se pääsi tänne matkatessamme oikein tositoimiin. Vauvalle ja pienelle taaperolle suosittelen edelleenkin Manduca-kantoreppua lentomatkoille, varsinkin jos matkan aikana täytyy vaihtaa konetta. 2,5-vuotias vain alkoi olemaan jo melko painava kannettava ja Algerian lentokentällä lentokenttävirkailija jo huomauttikin, että lapsi on iso kannettavaksi. Poika on kuitenkin niin vilkas, etten uskaltanut antaa hänen kävellä itse – varsinkin kun samaan aikaan piti vahtia isoveljeä ja matkalaukkuja ja selviytyä turvatarkastuksista ja vaihtaa lähtöterminaalia ja… ja… Charles de Gaullen -lentokenttä on kyllä sellainen paikka, jossa en haluaisi lastani hävittää!

Lähtöaamuna poika puki repun päälleen selkeän ylpeänä. Reppuun tuli sisälle pienet kevyet eväät ja Franklin -minikirja, joka sopi mielestäni tosi kivasti kilpikonna-aiheiseen turvareppuun ja on näppärän kokoinen mukaan otettavaksi. Kirjan kuvia katselemalla aika kului lennon aikana mukavasti – tosin ensimmäisen lennon molemmat pojat nukkuivat lähes kokonaan – aikainen lähtö teki tehtävänsä ja minä sain nauttia rauhassa ihanan tasaisesta lennosta auringonpaisteessa Finnairin siivillä.

Reppu oli todella tarpeen, kun saavuimme Ranskaan. Lento saapui myöhässä ja meille jäi vain reilu 20 minuuttia aikaa vaihtaa lähtöterminaalia. Kaikenlisäksi vieläpä lennon lähtöporttia oli vaihdettu. Kenttä on minulle onneksi tuttu, mutta silti pidän jo tunnin vaihtoaikaa lasten kanssa kyseisellä kentällä tiukkana vaihtona. Eksymiseen ei nyt olisi ollut todellakaan aikaa ja jouduimme tosiaankin ottamaan ihan juoksuaskelia, mitä helpotti kovasti se, että uskalsin antaa myös ketterän 2,5-vuotiaan juosta, koska hänen repussaan oli ”talutushihna”, josta pystyin pitämään kiinni. Turvatarkastuksissa tuntui, kuinka aika juoksi eteenpäin nopeammin kuin jonot kulkivat ja olin melko varma, että myöhästymme. Meillä oli vielä useampia elektronisia laitteita mukana, jotka piti aina kaivaa laukuista esille turvatarkastuksissa ja taas pakata laukkuihin uudelleen. En tiedä, miten äitini kanssa matkustaessamme emme joutuneet ollenkaan turvatarkastukseen Ranskassa Suomesta Algeriaan päin matkustaessamme?

Kun vihdoin saavuimme lähtöportille, minä todella hengästyneenä ja peläten, että kone ehti lähteä, lentokenttävirkailija totesi vain seuruettamme katsoen: ”Oola-laa, lentonne saapui tosi myöhässä, mutta olette juosseet tosi kovaa.” Charles de Gaullen -kentällä terminaalia vaihtaneet tietävät, millaiset välimatkat siellä on. Ehdimme kuin ehdimmekin koneeseen, jossa hengityksen pikkuhiljaa tasaantuessa, kaivoimme esiin Franklinin polkupyörästä kertovan kirjan ja pientä naposteltavaa lapsille. Tämän kokemuksen perusteella voin suositella lämpimästi LittleLife -turvareppua taaperolle, joka jo kävelee itse reippaasti, muttei aina välttämättä aikuisen haluamaan suuntaan tai jolla on taipumuksena lähteä karkuun. Repussa on tukevat ja pehmeät olkaimet sekä edessä solki, jota ainakaan meidän 2,5-vuotiaamme ei osaa itse avata. Reppuun mahtuu kivasti pientä purtavaa, minikirjoja tai vaikkapa vaihtovaippa. Kovin paljoahan näin pieni ei voi vielä kantaakaan, joten repun koko on mielestäni juuri sopiva.

Lentomatkaa on leikitty kovasti vielä kotonakin; 2,5-vuotias sai papalta lahjaksi Brion lentokentän, jonka voi liittää Brion junarataan. Lentokentällä on lennonvalvontatorni ja juna, joka kuljettaa matkustajia. Meillä on kovasti tykätty Brion puisesta junaradasta ja siihen on mukava saada lisäosia! Tämä oli kyllä huippuostos! Kiitokset vielä papalle Suomeen!

 

5-vuotias aloitti yksityisen esikoulun Algeriassa. Täällä ei esiopetuksen ja päivähoidon järjestämistä valvota ollenkaan niin tiukasti kuin Suomessa eikä esimerkiksi varsinaisia lastentarhanopettajia kouluteta maassa lainkaan. Pääkaupungissa on joitakin laadukkaan oloisia päiväkoteja, esimerkiksi Montessori-päiväkoti, jonne olisin ehkä halunnut lapseni laittaa, jos vain matka olisi lyhyempi. Meiltä on tosin pääkaupunkiin matkaa vain noin 30 kilometriä, mutta jos sattuu olemaan ruuhkaa, matka saattaa kestää tunninkin. Esikoulu on täällä selkeästi enemmän kytköksissä kouluun kuin päiväkotiin – päinvastoin kuin yleensä Suomessa. Lähikoulussamme ei kuitenkaan ole esiopetusluokkaa, joten jouduimme miettimään muita vaihtoehtoja. Täällä on avattu monia päiväkoteja, esikouluja ja koululaisten tukiopetusta tarjoavia tiloja villojen alakertaan. Epäilen, ettei kyseisillä toimipaikoilla ole virallisia toimintalupia, mutta taas toisaalta kyllä ihailen algerialaisten yritteliäisyyttä. Tämä löytämämme esikoulu on juuri tällainen villan alakerrassa toimiva esikoulu, joka sijaitsee vain parin minuutin kävelymatkan päässä kotoamme. Paikka vaikutti asialliselta, joten päätimme kokeilla.

5-vuotias on aika ujo vieraassa seurassa, mutta nyt on alkanut kaivata selkeästi omia kavereita ja ”omaa tekemistä”, joten hän lähti reippaana esikouluun. Esikoulureppuun olimme saaneet ohjeeksi pakata muun muassa muovailuvahaa, piirustustaulun, värikynät ja sakset. Täytyy sanoa, että olen ollut positiivisen yllättynyt. Poika on oppinut muutamassa päivässä esimerkiksi kuukaudet ranskaksi lähes oikein. Toki opetus on paljon koulumaisempaa kuin Suomen eskareissa, mutta toisaalta esikoulu on vain puolipäiväinen, joten en usko, että tämä on kuitenkaan pojalle liikaa. Kysyin pojalta kotona, onko sinulla eskarissa ystäviä ja hän vastasi: ”On. Yksi poika ja yksi tyttö. Ja mudiirkin on minun ystäväni.” Hyvä alku! Mudiir tarkoittaa muuten rehtoria, mutta luulen pojan tarkoittaneen opettajaa. Esikoulu maksaa kuukaudessa alle 10 euroa. Olen yrittänyt ajoittaa pikkuveljen päiväunet 5-vuotiaan eskariaikaan ja täytyy sanoa, että täällä kotona on ollut todella hiljaista, kun vanhimmat lapset ovat koulussa, 5-vuotias eskarissa ja pienin nukkuu. En ole oikein vielä tottunut tällaiseen ylellisyyteen!

Mainokset

2 thoughts on “Turvareppu & eskarireppu

Kiitos kommenteista! (Kotisivu-kohtaa ei tarvitse täyttää voidaksesi jättää kommentin!)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s