You are a big racist!

Pidän itseäni melko suvaitsevana ihmisenä. Toki minullakin on ennakkoluuloja, kuten varmasti meillä kaikilla, ja olenkin yrittänyt pikemminkin tiedostaa ja käsitellä näitä omia ennakkoluulojani niiden torjumisen sijaan. En muista, että minua olisi koskaan aikaisemmin kutsuttu rasistiksi – ainakaan suureksi sellaiseksi – mutta näinkin pääsi nyt käymään! Kaikki alkoi siitä, kun odottelin bussia lasten kanssa ja eräs romanialaiseksi identifioimani kerjäläinen tuli pyytämään rahaa. Meitä bussin odottajia oli jonossa monta, mutta kukaan ei avannut kukkaronnyörejään. Olin itse jonon viimeisenä ja minun kieltäytymiseni tuntui olevan kerjäläiselle liikaa. ”You are a big racist!”, hän karjaisi ja lähti paikalta hyvin tuohtuneen oloisena.

Myönnän, että osittain kieltäydyin antamasta rahaa siitä syystä, että pelkäsin koko lompakkoni lähtevän kerjäläisen mukaan. Suurin syy kieltäytymiseeni oli kuitenkin se, että Suomessa on korostettu romanikerjäläisten kuuluvan järjestäytyneiden rikollisten verkostoon. Järjestäytynyttä rikollisuutta en halua tukea! Tästä huolimatta tämä kohtaaminen jäi jostakin syystä vaivaamaan mieltäni. Huomasin kuinka säälittävän vähän edes tiedän romaneiden tilanteesta, vaikka kerjäläisjoukkoja on näkynyt Helsingissä jo useamman vuoden ajan ja samaan ilmiöön olen törmännyt niin Saksassa kuin Ruotsissakin. On kuitenkin jollakin lailla helppoa sulkea silmänsä asioilta, jotka eivät suoranaisesti kosketa itseä.

Aloin miettiä, saavatko kerjäläiset oikeasti niin paljon ropoja kerättyä, että näistä tulisi sellaisia virtoja, jotka kiinnostaisivat järjestäytynyttä rikollisjoukkoa? Näkemäni kylmässä maassa polvillaan olevien kerjäläisten kerjäyskipot ovat ainakin yleensä näyttäneet melko tyhjiltä. Kyynisesti voi tietysti miettiä, että ehkä ne on juuri tyhjennetty lisäsäälin kerjäämiseksi. Mutta entä jos nämä ihmiset kerjäävätkin ihan aitoon hätäänsä? Ainakin romanialaiset ovat olleet jo pitkään erittäin hyljeksitty kansanryhmä ja olosuhteet kotimaassa ovat usein huonot. Vaikka toiminnan taustalla olisikin sen mahdollistajana ja organisoivana tahona järjestäytynyttä rikollisuutta, niin mikä on näiden yksittäisten ihmisten motiivi lähteä toimintaan mukaan? Kuinka huonot olosuhteet täytyy kotimaassa olla, jos kerjääminen polvillaan kylmässä maassa tuntuu paremmalta vaihtoehdolta?

Tietyllä tavalla romanien tilanne muistuttaa kovasti malilaisten kerjäläisten tilannetta Algeriassa; kun kerjäläiset olivat Algeriassa uusi ilmiö, tuntui, että ihmiset halusivat auttaa heitä. Pikkuhiljaa olen alkanut kuulla enenevässä määrin mielipiteitä siitä, kuinka heidän pitäisi mennä töihin ja että kerjäämisestä on tullut bisnestä. Mihin töihin kerjäläiset sitten voisivat mennä, kun ei töitä tahdo aina riittää omankaan maan kansalaisille? Kerjäläisten tilanne onkin niin monimutkainen ja -tahoinen etten edes yritä sanoa, mitä sille pitäisi tehdä. Yritän vain sanoa, että asioihin pitäisi tutustua pintaa syvemmältä ennen kuin tuomitsee yksittäisen vaikeassa tilanteessa elävän ihmisen. Tunsin jälleen pienen pistoksen luettuani uutisen siitä, kuinka Romanian romanit pelastivat lumenluontiyrittäjän tilanteessa, jossa ei suomalaisia työntekijöitä tahtonut löytyä; ainakin osa heistä tuntuu tekevän mielellään töitä, jos sitä vain heille tarjotaan. Helsingin Diakonissalaitos muuten antaa romaneille myytäväksi Iso numero -lehteä, jonka neljän euron myyntihinnasta myyjä saa pitää kolme euroa. Tällainen aktivoiva auttaminen onkin mielestäni aika hyvä vaihtoehto!

Tilanne on palautunut mieleeni usein tässä viime päivinä seurattuani Euroopan kaoottista tilannetta. Olen alkanut esimerkiksi yhä useammin miettiä, voisiko Ranskassa tapahtuneen iskun kaltainen isku tapahtua myös täällä Suomessa. Mutta ehkä vielä iskujen mahdollisuuttakin enemmän pelkään sitä, että ennakkoluulot puolin ja toisin tulevat entisestäänkin lisääntymään lumipalloefektin lailla. Aivan kuten minä olin jo iskenyt kaikkiin Romanian romaneihin tiettyjä leimoja, pelkään, että nämä tapahtumat tulevat leimaamaan mahdollisiksi terroristeiksi sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät voisi ikinä tällaisiin tekoihin syyllistyä. Jos tapahtumista seuraa vielä se, että kansa jakautuu entistäkin tiukemmin ”meihin” ja ”teihin”, uskon ennakkoluulojen vain lisääntyvän. Euroopassa on järjestetty laajoja mielenosoituksia Je Suis Charlie -kyltteineen ja muslimimaailmassa omia vastamielenosoituksiaan Muhammed-kyltteineen. Eilen minulle näytettiin Skypen välityksellä televisiokuvaa Algerian mielenosoituksesta, joka onneksi vaikutti ainakin vielä tuossa vaiheessa rauhalliselta. Kaikissa maissa ei ole kuitenkaan pysytty yhtä rauhallisina, vaan on alettu esimerkiksi polttaa kirkkoja.

Olen itse tuntenut olevani tilanteessa tietyllä tavalla aivan kuin puun ja kuoren välissä. Minun on helppo (ja tiedän, että saatan saada tästä kuraa niskaani) ymmärtää, kuinka loukkaavina muslimit, erityisesti hartaat muslimit, saattavat kyseiset pilapiirrokset kokea. Tätä on luultavasti erittäin vaikea ymmärtää, jos ei ole koskaan asunut muslimimaissa tai tuntenut ainuttakaan harrasta muslimia. Toisaalta on heti samaan hengenvetoon todettava, etten tietenkään missään tapauksessa hyväksy kyseisiä iskuja! Minkäänlainen provosoiminen ei ole riittävä peruste silmittömälle väkivallalle! Suomalaisena taas sananvapaus on hyve, joka on ikään kuin sisäänkirjoitettu jokamiehen oikeus ja jota tietysti puolustan.

Mutta tarkoittaako sananvapaus sitten sitä, että toisia saa tahallisesti loukata? Enkä nyt tarkoita pelkästään näitä kyseisiä pilapiirroksia. Missä menee raja? Jotenkin ajattelen niin, että kun lapsi saa kasvaessaan enenevässä määrin vapauksia, joutuu hän näiden vapauksien myötä myös ottamaan enenevässä määrin vastuuta tekemisistään ja sanomisistaan. Jos lapsi vaikkapa kiusaa jotakuta koulussa, vaadimme me häntä pyytämään anteeksi kiusatulta, mutta nyt itselläni on hieman sellainen tunne, että Euroopassa vaaditaan suureen ääneen lupaa saada jatkaa kiusaamista sananvapauden nimissä. Tokikaan lapsi, jota on haukuttu, ei myöskään saa lyödä sitä, joka on häntä haukkunut. Asioilla on aina kaksi puolta ja toisen näkökannan ymmärtäminen vaatii meiltä itse kultakin pysähtymistä ja toisen kuuntelemista. Hieman pelkään, että tämä kuunteleminen on nyt unohtunut molemmilta osapuolilta, joista molemmat pitävät tiukasti kiinni omasta näkökannastaan eivätkä tule yhtään toista puolitiehen vastaan.

Mainokset

4 thoughts on “You are a big racist!

  1. Täällä ajatellaan jo kerjäläisistä samalla tapaa, oli he sitten malilaisia tai paikallisia. Joillekin se on todella hyvä bisness täällä, uskontoon kun kuuluu almujen anto. Joka asiassa on kai väärinkäyttöä. Minä olen ikävä kyllä jo turtunut kerjäläisiin, aika karmeaa sanoa niin, mutta näin se vaan on.
    Minä en ymmärrä miksi yleensäkään pitää pilkata yhtään ketään, siitä on tullut jo muoti-ilmiö jopa telkkariohjelmissa. Ihmiset ei enää erota kritiikin ja pilkan eroa, vedotaan aina vaan siihen sananvapauteen. Minusta ihan tahallista vihapuhetta ajattelematta yhtään seurauksia. Ja vielä eniten sitten ärsyttää, että kaikki muslimit vedetään samaan rikollisten kasaan. Varsinkin ärsyttää siksi, että Algeria kärsi 90-luvulla terrorismin yksin ja taisteli äärijoukkoja vastaan aikana, jolloin länsimaat vielä tukivat näitä joukkoja ns. demokratian nimissä.
    Ja sitten ne lieveilmiöt. Täällä marsiittiin sananvapauden puolesta, mutta julmalanpilkkaa vastaan, mutta kuten aina, ääriryhmät osaavat käyttää hyväkseen näitä marsseja ja eikös vaan Alger’ssa hihkuneet samaan tapaan kuin 90-luvullakin. Suorastaan karmivaa, ihmiset alkaavat jo pelätä paluuta terrorivuosiin. Tosi huono aika nyt, kun maan johtokin on sekavassa tilassa – etten sanoisi tyystin retuperällä.

    Tykkää

  2. Mies kommentoi Algerian päästä jotenkin hyvin moniselitteisesti ja vakavan oloisena, että elämästä on täällä tullut tosi vaikeaa. Ihmettelin, että mitäs nyt on tapahtunut, kun olen itse ollut viime aikoina enemmän huolissani Euroopan tilanteesta ja vielä kuukausi sitten Suomeen tultuaan kertoili ylpeänä, millaisia tulevaisuudensuunnitelmia pääkaupungissa on. Mutta nyt ymmärrän paremmin. Algeria ei kyllä nyt yhtään kaipaa äärijoukkojen paluuta! Tavallinen kansa on jo kärsinyt siellä niin valtavan paljon!

    Oli muuten aika karua kuulla, että tyttö oli kysynyt mummilta siellä kyläillessään, että onko minunkin isäni terroristi, kun se on algerialainen. Tyttö oli kuullut joitakin katkelmia uutisista eikä selkeästikään käsitä sanan merkitystä, mutta jo pienistä uutiskatkelmista hän oli saanut sen käsityksen, että algerialainen=terroristi. Äitini piti ihan rajoittaa uutislähetysten katsomista tästä syystä.

    Tykkää

  3. Minuakin huolestuttaa keskusteluyhteyden katoaminen; erikoiset ennakkoluuloihin perustuvat uskomukset puolin ja toisin jotka vievät ihmiset kauas toisistaan, inhimillisyyden toiselle puolen. Nyt olisi aika tehdä sillä sananvapaudella jotain viisasta ja rakentavaa, pilkkaamisen sijaan! Minullekin tulee auttamatta tilanteesta mieleen lapset koulun pihalla: yksi sanoo toiselle rumasti, toinen tönäisee, ensimmäinen jatkaa pilkkaamista ja toinen tönimistä… Mihin riita loppuu? Mikä on Charlie Hebdon visio tulevaisuudesta? Mihin he pyrkivät? Muuhun kuin myymään lehtiä?

    Täällä Khartumissa osoitettiin myös viikonloppuna mieltä. Meille oli annettu ohjeeksi pysytellä sisällä, radiopuhelimet käyttövalmiudessa. Onneksi mitään sen kummempaa ei marssista seurannut. Mutta valmistautuminen mahdollisiin levottomuuksiin herätti itsessään kaikenlaisia ajatuksia.

    Tykkää

  4. Aivan, tämä tapaus ei leimaa vain Euroopassa asuvia muslimeja, vaan myös muslimimaissa asuvia eurooppalaisia ja kristittyjä; toisella puolella muslimit leimataan terroristeiksi ja toisella puolella eurooppalaiset/kristityt Jumalan pilkkaajiksi – vaikka suurimmalla osalla väestöstä ei ole näiden asioiden kanssa mitään tekemistä! En yhtään ymmärtänyt, miten esimerkiksi kirkkojen polttamiset liittyivät asiaan, kun jopa paavi vastusti pilapiirroksia. Kun luin paavin lausunnon, hämmästyin, kuinka samalla tavalla ajattelen tästä asiasta! Paavi sanoi jotenkin niin, että jos joku loukkaa hänen äitiään, voi tuo joku odottaa saavansa nyrkistä, vaikkei hän väkivaltaa hyväksykään. Hän korosti, että toisten uskontoja pitää kunnioittaa eikä tahallinen provosointi ole mistään kotoisin.

    Ikävä kyllä lehden seuraava numero julkaistaan kuulemma Suomessakin. Tähän asti en ole Suomessa nähnyt juurikaan erityisen loukkaavia piirroksia tms. lehdissä mitään kansanryhmää kohtaan, mutta nyt tuntuu, että näistä kuvista on tullut jotenkin muoti-ilmiö täälläkin.

    Tykkää

Kiitos kommenteista! (Kotisivu-kohtaa ei tarvitse täyttää voidaksesi jättää kommentin!)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s