Lapsen oikeuksista

Tänään vietetään lapsen oikeuksien päivää. YK:n yleiskokous on määritellyt lapsen oikeudet jo vuonna 1959. Lapsen oikeuksien julistus on hyvin yleisluontoinen, eikä se sido valtioita oikeudellisesti. Vuonna 1989 lapsen oikeudet kirjattiin kuitenkin valtioita sitovaksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseksi, jonka lähes kaikki valtiot ovat ratifioineet. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1991. Myös Algeria kuuluu sopimuksen ratifioineisiin valtioihin.

Aloin pohtia, miten lapsen oikeudet toteutuvat Algeriassa. Ihan ensiksi täytyy todeta, että arvioin mieheni perheen kuuluneen miehen isän eläessä vähintään ylempään keskiluokkaan.  Tästä syystä en ole Algeriassa ehkä törmännyt kaikista heikoimmassa asemassa oleviin, vaikkakaan osa miehen sisaruksista ei olekaan onnistunut saavuttamaan samanlaista elintasoa kuin lapsuudenperheessään. Myös Miehen äidin elintaso on toki alentunut huomattavasti miehensä kuoltua. Voisi sanoa, että nykyisin hänen sosiaaliturvansa on hänen lapsikatraansa; kukin lapsista auttaa äitiään käytettävissään olevin keinoin; kuka taloudellisesti, kuka kokkaamalla ja siivoamalla.

Jokatapauksessa Algeriassa elintasoerot ja alueden väliset erot ovat suuria. Tytöllä on Algeriassa esimerkiksi ystävä, jonka perheellä on kotonaan uima-allas ja eräs toinen ystävä, jonka perheestä on jouduttu antamaan lapsi pois, koska perheellä ei ollut varaa lapsensa ylläpitoon. Olen toisinaan pohtinut, miltä näin suuren eriarvoisuuden näkeminen tuntuu pienestä tytöstä. Uskon sen olevan toisaalta opettavaista, mutta toisaalta hieman myös huolestuin, kun tyttö totesi aivan kuin jokapäiväisenä asiana, että hänen ystävänsä sisarus joutui muuttamaan toiseen perheeseen, kun ei heillä ollut rahaa.

”Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä. Lapsella on oikeus saada hoitoa ja apua, jos hän sairastuu. Lapsella on oikeus päästä lääkäriin. Myös vauvaa odottavien äitien terveydestä pitää huolehtia.”

Rahalla saa ainakin pääkaupunkiseudulla hyviä yksityisiä sairaanhoitopalveluja, mutta julkiset palvelut (linkin avaaminen saattaa järkyttää kaikkein herkimpiä!) ovat monin paikoin kehnot. Algeriassa on havahduttu suhteellisen korkeaan äitiys- ja vastasyntyneiden kuolleisuuteen, minkä epäillään johtuvan muun muassa äitien huonosta raskaudenaikaisesta hoidosta. Olen kuullut liian monelta algerialaiselta naiselta kammottavia synnytyskertomuksia!

” Lapsella on oikeus käydä koulua. Peruskoulun täytyy olla ilmainen. Valtion täytyy huolehtia siitä, että kaikki lapset käyvät peruskoulun loppuun. Valtion täytyy tarjota mahdollisimman monelle lapselle tilaisuus jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen.”

”Koulun täytyy kehittää lapsen taitoja. Sen täytyy kehittää lapsen äidinkieltä ja oman kulttuurin tuntemusta sekä antaa tietoa muiden maiden kulttuureista. Koulussa tulee kertoa lasten ja muiden ihmisten oikeuksista. Koulussa lapset oppivat, mitä suvaitsevaisuus, ympäristönsuojelu sekä sukupuolten tasa-arvo tarkoittavat.”

Algeriassa peruskoulu on ilmainen. Itseasiassa jopa yliopistokoulutus on ilmaista! Myös kouluruokailu on ilmaista, mutta ainakin meidän alueellamme se on ollut vaatimatonta ja suurin osa lapsista käy ruokatauon aikana syömässä kotona. Koulukirjat ja monia – tarvikkeita vanhemmat ostavat itse, mutta kaikkein köyhimpien on mahdollista saada niihin avustusta. Luokkakoot ovat valtion kouluissa usein suuria ja opetusvälineistä on puutetta. Tomera tyttömme oli todennut opettajalle, että lapset riehuvat, kun ei teillä ole täällä leluja! Muutaman päivän päästä luokassa jaettiin muovailuvahaa. Minä opiskelen sosiaalialan johtamista ja kehittämistä, mutta tyttöpä ehtikin aloittaa kehittämistyön jo ruohonjuuritasolla.

Unicefin vuoden 2012 vuosiraportin mukaan Algeriasta puuttuu laadukas varhaiskasvatus 3-6- vuotiaille. Esiopetusta järjestetään joidenkin koulujen yhteydessä, mutta sen laatu ja saatavuus vaihtelee alueittain. Päiväkoteja toimii jopa ilman lupia ja niiden laatu vaihtelee suuresti. Pääkaupungissa on tarjolla esimerkiksi yksityinen Montessori- esikoulu, joka on kuitenkin monelle tavalliselle työläiselle liian kallis. Samoin yksityiskouluja on tarjolla maksukykyisille. Varsinaisia lastentarhanopettajia ei Algeriassa kouluteta.

Nykyiset ala-asteen koulukirjat ovat mielestäni yllättävän kivoja ja värikkäitä. Löysin niistä tietoa myös YK:n määrittämistä lasten oikeuksista! Tutkimuksen mukaan opettajat kaipaavat kuitenkin esiopetuksen oppikirjoihin lisää värikästä kuvitusta.

” Myös vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus omaan kulttuuriinsa, uskontoonsa ja kieleensä.”

Algerialainen pedagogi Nadia Idri on todennut tutkimuksessaan, että varhaiskasvatuksessa ei ole riittävästi huomioitu vähemmistöryhmiä. Hyvänä esimerkkinä tästä tilanne, joka sattui esikoulussa; esikouluun oli hankittu arabiaa puhuva klovni sopeuttamisjakson ajaksi helpottamaan lasten sopeutumista uuteen tilanteeseen. Idrin poika kuitenkin pelästyi klovnia, koska kabylinkielinen poika ei ymmärtänyt klovnin puhumaa kieltä. Idrin tutkimus on muutoinkin mielenkiintoinen kuvaus algerialaisesta päivähoidosta ja esikoulusta!

Suomessa tämän vuoden kansallisena lapsen oikeuksien päivän teemana on lapsen oikeus leikkiin.Yleisesti ottaen lasten vapaata leikkiä ei mielestäni arvosteta Algeriassa samassa määrin kuin Suomessa; monet tuntuvat näkevän leikin ajanhukkana eikä työläisperheissä usein tunnuta panostettavan leluihin. Usein lapset leikkivät esimerkiksi autonromuissa ja rakenteilla olevissa taloissa – ja ilman aikuisen valvontaa. Uusien kerrostalojen pihoille on kuitenkin ilokseni usein rakennettu myös lasten leikkialueita ja pääkaupungista löytyy jo leikkipuistojakin. Kasvatustyyli Algeriassa vaikuttaa mielestäni aikuisjohtoisemmalta kuin Suomessa; Algeriassa ei ole tapana kysyä lasten mielipiteitä asioista, vaan lasten odotetaan toimivan niinkuin aikuinen sanoo. Suomessa painotetaan lapsilähtöistä kasvatusta, mutta välillä tuntuu, että aikuisten pitäisi muistaa, ettei lapsilähtöinen kasvatus suinkaan tarkoita kaiken päätäntävallan siirtämistä lapselle!

Olisi mukava kuulla myös muilta ulkosuomalaisilta äideiltä, miten lasten oikeudet toteutuvat kyseisessä maassa. Suomalaisilta äideiltä kysyn, miten lasten oikeuksien toteutumista voisi kehittää täällä Suomessa? Itselleni tulee ensimmäisenä mieleen entistä varhaisempi puuttuminen koulukiusaamiseen ja päivähoidon ryhmäkokojen pienentäminen – tai ainakin riittävän henkilöstön takaaminen päiväkodeissa.

Mainokset

2 thoughts on “Lapsen oikeuksista

  1. Todella mielenkiintoinen juttu! Taallakin nuo lastenoikeudet toteutuvat varmasti toisille mutteivat kaikille, elintasoerot ovat todella isot. Turkki on talla hetkella maailman kolmen karjessa elintasoerojen mittarissa, muita karkitiloilla keikkuvia ovat Brasilia ja Kiina. Toisaalta keskiluokka on vakautunut ja moni on noussut alemmista luokista ylemmas, silti toisilla on niin jarjettömia rikkauksia ja valtaa eika toisilla sitten yhtaan mitaan. Terveydenhuoltoon taitavat nykyisin olla kuitenkin oikeutettuja kaikki kansalaiset ja sen taso on ihan ok, paivahoidon taso vaihtelee alueittain, niin myös koulujen.

    Taalla osalle tuo leikkimisen kulttuuri on vahan vierasta, vanhempi sukupolvi on tottunut siihen, etta lapset leikkivat ja leikittavat toisiaan, aikuisilla on muut hommat. Nykyisin kylla tarhasta tuleva viesti on ihan eri, vanhempien pitaa osallistua lasten kanssa tekemiseen.

    Tykkää

Kiitos kommenteista! (Kotisivu-kohtaa ei tarvitse täyttää voidaksesi jättää kommentin!)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s