Seesam aukene!

Kärsivällisyyden portilla ei ole tungosta. – arabialainen sananlasku

En tiedä, onko siellä ruudun toisella puolella ketään, joka opiskelisi arabiaa. Luulen, että muutama saattaa olla… Olen jo kertonutkin hieman lastemme arabian opiskelusta, mutta nyt päätin kertoa muutaman sanan myös omastani.

Olen yrittänyt jatkaa arabian opiskelua, vaikka arabian kirjakieli eroaakin suuresti Algeriassa puhutusta murteesta. Koulutetut algerialaiset kuitenkin yleensä osaavat myös kirjakieltä ja monet kirjakielen sanat ”toimivat” Algeriassakin. Lisäksi arabia on Algerian virallinen kieli. Kuitenkin jos sanon anopilleni vaikkapa ”Kayfa haaluki?” voisin samantien sanoa ihan suomeksi ”Mitä kuuluu?”, Algeriassa kun pitäisi sanoa ”Wusraki?”. Melkoinen ero vai mitä?

Kun esikoinen oli vauva opiskelin kansanopistossa arabiaa Tuija Rinteen johdolla. Lisäksi mies on opettanut arabiaa kotona sekä minulle että lapsille. Tykkään katsoa myös telkkarista arabiankielisiä ohjelmia. Lasten suosikkikanavia ovat Baraem ja Aljazeera atfal. Minun suosikkini on Samira Tv.

Arabiahan kuuluu seemiläisiin kieliin. Sen eläviä sukukieliä ovat muun muassa Etiopiassa puhuttu amhara ja heprea. Arabia on merkittävin nykyisin käytetyistä seemiläisistä kielistä. Arabian sananmuodostus perustuu järjestelmään, jossa sanoilla on konsonanttijuuri. Arabiassa konsonanttijuuri on 3-konsonanttinen. Esimerkiksi juuresta k-t-b saadaan muun muassa kataba (hän kirjoitti), kitâb-un (kirja) ja kâtib-un (kirjuri). Vaikeutena on se, että läheskään aina vokaaleja ei merkitä näkyviin. Itseasiassa ne merkitään näkyviin yleensä vain lastenkirjoissa ja oppikirjoissa  eikä läheskään aina niissäkään.

Klassinen arabia perustuu esi-islamilaiseen runouden kieleen. Se ei ollut minkään heimon puhuma kieli. Klassinen arabia on ikäänkuin oikeakielisyyden malli ja se onkin säilynyt muuttumattomana 600-luvulta lähtien. Se on aina ollut vain kirjoitettu kieli, jota ei ole koskaan puhuttu täydellisesti, vaan käyttäjien on täytynyt opetella se. Kun kieli kehittyi ainoastaan puhutussa muodossaan, kirjoitetun ja puhutun kielen ero kasvoi, jolloin puhuttu kieli jakaantui alueittain eri murreryhmiin. Äärimmäisten murrealueiden välillä erot sanastossa ja ääntämisessä voivatkin olla melkoiset. Klassinen arabia on säilynyt arabimaiden välisenä yhteisenä kielenä. Nykyisin klassisesta arabiasta on pyritty kehittämään moderni kirjakieli.

Olen ollut ilahtunut siitä, että Suomen kirjastoista, ainakin täällä Helsingissä löytyy yllättävän paljon arabiankielistä lastenkirjallisuutta; meillä on luettu arabiankielellä niin Mikko Mallikasta kuin Peppi Pitkätossuakin! Kävin taas kirjastossa lainaamassa itsellenikin opiskelumateriaalia. Ylläolevista voin suositella aloittelijoille Helena Hallenbergin ja Irmeli Perhon Arabiaa vasta-alkajille – seesam aukene! Kirja etenee aakkosista kielioppiin. Muistelen, että tätä kirjaa käytettiin myös Tuija Rinteen tunneilla. Ulkoasultaan kirja on tylsähkö; en tiedä, miksi niin usein arabiankielen oppikirjat tuntuvat olevan tällaisia kuvattomia ”tekstiä-tekstin-perään”-teoksia? Teos on kuitenkin melkoisen tiivis tietopaketti vasta-alkajalle!

David Cowan Modern Literary Arabic vaikuttaa aikalailla samantyyliseltä teokselta kuin Arabiaa vasta-alkajille – Seesam aukene!. Näistä valitsen mieluummin jälkimmäisen – onhan se suomenkielinen ja siten vieläkin helpommin luettavissa. Suomi-Arabia-Suomi -sanakirja oli kiva löytö! Tosin voidakseen käyttää tätä sanakirjaa, täytyy osata lukea arabiaa, koska sanoja ei ole litteroitu. Sanakirja ei siis sovellu täysin aloittelijalle. Vokaalit on kuitenkin merkitty, mikä helpottaa lukemista huomattavasti.

Ehkä kaikista eniten olen kuitenkin käyttänyt arabian opiskeluun Madinah Islamic Universityn Arabic Course for English Speaking Students -kirjoja 1&2. Ykkösosa on erittäin helppo, mutta toinen osa jo haastavampi. Minulle muuten vaikeinta arabiankielessä on ehkä kirjainten ääntäminen; osa äänteistä tulee kurkusta tavalla, joka on suomalaiselle outo. Olen harjoitellut jopa peilin edessä.

Suosittelen myös Ylen Arabian alkeiskurssia, jonka opetussisällöt on kirjoittanut Tuija Rinne, ja josta vinkkasinkin jo Facebookissa. Ohjelma on mielenkiintoinen, vaikkei arabiaa opiskelisikaan! En ole itse vielä ehtinyt katsoa kaikkia jaksoja, mutta äitini on tykännyt niistä. Kurssi lähtee ihan perussanonnoista. Itse haluaisin oppia etupäässä sanoja ja sanontoja ja olen vähän kärsimätön opiskelemaan kielioppia. Tästäkin syystä sarja houkuttelee. Tällainen sarja tarvittaisiin myös jo hieman edistyneemmille arabian opiskelijoille!

Advertisements

4 thoughts on “Seesam aukene!

  1. Kattava kirjoitus arabian kielestä; eipä tuohon ole juuri lisättävää! Itsekin kamppailen juuri saman ongelman kanssa, että oppikirjoissa opetettu kirjakieli (olipa sitten klassista tai modernia) on niin kovin erilaista kuin kieli, jota ihmiset puhuvat. Eikä kyse ole sellaisesta erosta kuin vaikkapa suomen kielessä, jossa kirjakielen ”minä tulen” lyhentyy puhekielessä muotoon ”mä tuun”, vaan sanasto on paikoin täysin erilainen. Algerian ”wusraki” on Jordaniassa ”kiifik” ja Syyriassa ”sloonik” (feminiinimuodoissa). Jotkin äänteet ovat myös suomalaiselle lähes ylivoimaisia oppia lausumaan virheettömästi. Muistan kuinka tuleva mieheni aikoinaan purskahti äänekkääseen nauruun, kun kerroin erään tuttavani käyneen ”apu dapissa”. 🙂

    Tykkää

  2. Tuo juuri onkin niin haasteellista, että arabiaa opiskellessa tulee opiskelleeksi tavallaan kahta eri kieltä; kirjakieltä ja paikallista arabiaa. Vanhin poika on useasti todennut, että teen algerialaiset hulluiksi, kun sekoitan näitä kahta sikin sokin :). Kurkkuäänteet ovat itselleni haasteellisia enkä aina myöskään erota kirjainten eroja puheesta. Pärjääkö Jordaniassa miten hyvin englanninkielellä?

    Tykkää

    • Kyllä ja ei. Englannilla on täällä yleisesti ottaen vahva rooli ja periaatteessa sillä pitäisi pärjätä. Katukyltit, yritysten kyltit ja esitteet, yms. ovat yleensä myös englanniksi, mutta varsinkin alueilla, joilla ulkomaalaisia ei asu, englannintaitoisia saa hakea kiven alta. Kaikki sitä ovat koulussa lukeneet, mutta yhtäkkiä KUKAAN ei muka osaa. Itselläni suurin vaikeus koskee tyttärieni paikallista koulua, jossa kukaan ei tunnusta osaavansa englantia ja jopa englannin opettaja luikkii kiireesti karkuun minut nähdessään… Koulusta tulee lipareita ja lappusia, vieläpä epäselvällä käsialalla kirjoitettuna, ja minä vain vilkaisen ja siirrän ne sivuun, kun en ymmärrä mitä niissä lukee, kurjaa!

      Tykkää

      • Tulee ihan mieleen viikko, jonka olin yksin Algeriassa lasten kanssa miehen matkustettua Suomeen… Tyttö sai koulusta lapun, jota emme ymmärtäneet – ensinnäkin jo käsiala oli tosi vaikeasti luettavaa. Onneksi naapurin tyttö osasi selittää lapsille, mistä on kyse! Tuolloin tajusin, kuinka vaikea maahanmuuttajavanhempien on varmasti ymmärtää meidän tiedotteitamme Suomessa.

        Tykkää

Kiitos kommenteista! (Kotisivu-kohtaa ei tarvitse täyttää voidaksesi jättää kommentin!)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s