0

Lapsiperheen vaate- ja tarvikeralli sekä säästövinkki

Perheessä, jossa on useampi lapsi, hankittavaa riittää jatkuvalla syötöllä; milloin jollakin lapsista on kengät jääneet pieniksi ja toisella ulkohousun polvet menneet puhki. Välillä askartelutuokion jälkeen näyttää siltä, että lapsi on käyttänyt liimaa enemmän paitaansa kuin itse askarteluun.

Vaikka suosinkin kierrätystä, kaikkea ei millään tahdo löytää käytettynä – varsinkaan hieman isommille lapsille, joiden kulutus on jo niin valtavaa, ettei kierrätettävää oikein tahdo jäädä. Tästä syystä olen ollut erittäin ilahtunut siitä, että löysin aikoinani Lekmerin verkkokaupan, josta saa lähes kaiken tarvittavan muutamalla klikkauksella! Lekmerilta löytyy muun muassa turvaistuimia, sisustusjuttuja lastenhuoneen piristämiseksi, rattaita, hoitotarvikkeita, laaja valikoima leluja sekä vauvan- ja lastenvaatteita. Lekmerilta saa jopa vaippoja! Lastenvaatteista meidän suosikkeja ovat esimerkiksi Reima ja Name it, joita molempia löytyy Lekmerin valikoimista. Minä ihastuin tällä kertaa näihin leikkikeittiöihin ja -ruokiin. Kotileikit ovat meillä tällä hetkellä kovin suosittuja ja siitä kivoja, että niihin voivat osallistua kaikki kolme nuorinta lasta. Kyllä näillä kelpaa kokkailla!

micki-paistinpannu-seka-leikkiruokaa

(Kuvat Lekmer.fi.)

Perheessä, jossa on monta lasta, myös rahaa kuluu lasten vaatteisiin ja tarvikkeisiin melkoinen määrä; budjetti venyy ja paukkuu helposti ja yllättäin. Tästä syystä olinkin iloinen, kun minuun otettiin yhteyttä CupoNationista, joka on ainakin minulle uusi tuttavuus. Kyseessä on siis verkkokauppojen alennuskoodeja ja tarjouksia yhteen kokoava sivusto, jonka sivuilta löytyy eksklusiivisia alennuskoodeja, eli koodeja, jotka ovat saatavilla ainoastaan CupoNationin sivulta.Sivulta löytyy tällä hetkellä myös Lekmerin koodi, jolla saa -10% lähes kaikista Lekmerin tuotteista. Koodi on voimassa ainoastaan ensi viikon tiistaihin asti eli nyt kannattaa olla nopea, jos haluaa hyödyntää tämän koodin. Mutta, vaikka koodi jäisikin tällä kertaa käyttämättä, niin ei hätää; Lekmerin alennuskoodeja ilmestyy CupoNationin sivulla säännöllisesti eli kannattaa kurkata sivulle vielä tämän koodin umpeutumisen jälkeenkin!

Me olemme tilanneet Lekmerilta monta kertaa ja olleet aina tyytyväisiä sekä tilaamiimme tuotteisiin että asiakaspalveluun; Lekmer on ehdottomasti yksi lempiverkkokaupoistani! Eräs nappiostos oli Name it:n puuvillapipo, sellainen ”ruttumalli”, josta 4-vuotias pitää niin paljon, ettei oikein mikään muu pipo tahdo kelvata. Kun kysyin pojalta, millaisen talvihatun hän haluaa, hän kuvaili sitä sanomalla, että ”se on sininen ja siinä on semmoinen tähti ja…” eli hän kuvaili juuri tämän Name it:n pipon, joka ei vain valitettavasti riitä talvipakkasilla pitämään korvia lämpiminä. Kiersimme tässä yhtenä päivänä lähes kaikki Helsingin keskustan liikkeet, joista vain voin kuvitellakaan löytäväni mieleisen pipon, mutta mikään ei oikein tuntunut mieleiseltä. Lopulta ratkaisimme pipokysymyksen ostamalla toisen hatun Name it:n pipon alle. Myöhemmin mietin, että kaupoissa kiertelyyn käytetyn ajan olisi voinut käyttää kyllä järkevämminkin, vaikka ulkoillen tai tenttiin lukien. Nettikaupoissa ”kiertely” olisi säästänyt aikaa – ja rahaakin; lapsilla kun tuli tietysti kiertelyn lomassa nälkä ja jano ja sitten alkoi tehdä mieli jätskiä… Vaikka tulimme ostosreissulta kotiin lähes tyhjin käsin, oli rahaa palanut reippaasti yli budjetin!

lindberg-lippalakki-boston

(Kuva Lekmer)

Löytyyköhän sinunkin lapsesi lempipipo Lekmerilta? Jos löytyi, muista korkata alennuskoodi Cuponationilta!

(Postaus on toteutettu yhteistyössä CupoNationin ja Lekmerin kanssa.)

Mainokset
0

Nam, porkkanakakkua!

Tänään päätin taas kokeilla itselleni uutta reseptiä. Makeaa teki mieli eli päätin kokeilla porkkanakakkua. Ohjeen löysin googlettamalla täältä:  http://xeniasday.costume.fi/2011/12/17/porkkanakakku/#comment-89562 .

8 annoksen porkkanakakun taikinaan tarvitaan:

2 kananmunaa
1,5 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria (meillä kaapista löytynyttä vanilliinisokeria)
2 dl vehnäjauhoja

3 dl porkkanaraastetta
1 dl öljyä


Kuorrutukseen tulee:
25 g margariinia (75 g) (minä laitoin voita)
50 g pehmeää sulatejuustoa (150 g)
1,5 dl tomusokeria (4,5 dl)
1 tl vanilliinisokeria (3 tl)

Xenia, jonka blogista löysin tämän reseptin, kertoi, että alkuperäisen ohjeen mukaan kuorrutteeseen tulee nuo ensin mainitut määrät, mutta hän tekee täytteen kolminkertaisena, koska pitää täytteestä niin paljon. Minäkin pistin tuhdin annoksen kuorrutetta eli tuon kolminkertaisen ohjeen mukaan.

Koristeluun:
Nonparelleja
(minä jätin nonparellit pois.)

1. Kuumenna uuni 200 asteeseen.

2. Kuori ja raasta porkkanat.

3. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi.

4. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne kananmunavaahtoon.

5. Kääntele porkkanaraaste ja öljy varovasti taikinaan.

6. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan ja paista noin 40 minuuttia ( minä paistoin vain noin 20 minuuttia ilmeisen tehokkaalla uunillamme eli tarkkailkaahan uunejanne!)

7. Anna jäähtyä ja sekoita kuorruteainekset. Levitä kakun päälle ja koristele halutessasi.

Sekoitin myös kuorruteainekset sähkövatkaimella, kun meinasi tulla paakkuja käsin sekoittamalla. Meillä keittiössä hurisee ihanan retro, mummini vanha oranssi sähkövatkain, jonka sain äidiltäni omani hajottua. Uskomattoman tehokas kone edelleenkin; kyllä ennen tehtiin laatua! Ja onhan tämä aika nostalginenkin!

Taikina tuoksui (ja maistui) aivan ihanalta jo ennen uuniin menoa ja vuokaan päätymistä! Ja valmiina kakku vasta maistuikin hyvältä! Kuorrutetta oli omaan makuuni ehkä turhankin tuhti kerros – minulle olisi tainnut riittää kaksinkertainenkin annos, ehkä jopa alkuperäisen ohjeen mukainen annos, koska kakku itsessään oli niin valtavan hyvää. Myös 4- vuotias tykkäsi – tosin ilman kuorrutetta. Nonparelleilla olisi tullut kauniimpi, mutta olen kerran tarjoillut isälleni piirakkaa, jossa oli kauniita hopeisia koristeita –  ja niin kovia, että isä melkein rikkoi hampaansa. Tämän jälkeen olen tullut varovaiseksi tuollaisten koristeiden kanssa, vaikka kauniita ovatkin.

Ihania herkutteluhetkiä!

3

Sadepäivän touhuja; syksyiset laulukortit

Tämä on taas niitä päiviä, kun sataa kaatamalla ja tekisi vain mieli kääriytyä lämpimään vilttiin juomaan lämmintä kaakaota. Tänään olemmekin touhuilleet kaikenlaista sisällä. Pienimmän nukkuessa askartelimme 4-vuotiaan kanssa syksyisiä laulukortteja. Ideana oli kivan tekemisen lomassa harjoitella muutama syksyinen lastenlaulu sekä harjoitella saksilla leikkaamista. Meiltä ei löytynyt kotoa kovin kummoisia askartelutarpeita tämmöiseen ekstemporee-askarteluun, mutta suodatinpusseja sentään löytyi! Pussia käytettiin apuna sekä sienen lakin että sateenvarjon varjo-osan piirtämisessä. Sateenvarjoa varten pussia toki leikeltiin ennen piirtämistä. Askartelukartonkiin kuvio kannattaa tietysti piirtää suoraan, mutta me käytimme kierrätyskartonkia korttien pohjana, minkä vuoksi liimasin paperille piirretyn kuvion kartongille. Lopuksi suodatinpussista saatiin vielä siilin piikit. Tämä oli hauska leikkaamisharjoitus, koska pojan piti leikata mahdollisimman ohuita suikaleita leikkaamatta niitä kuitenkaan kokonaan irti. Poika leikkasi ja väritti ihan innoissaan. Lopuksi kirjoitin kolmen syksyisen laulun sanat korttien taakse. Nämä ovat ehkä lempilauluni syksyisistä lastenlauluista – ainakin ne tulivat ensimmäisinä mieleen. Valitsin lauluja vain kolme, koska halusin opetella ne lasten kanssa kunnolla. Lisäksi arvelin, että 4-vuotias jaksaa kivasti askarrella kolme korttia kerralla, mutta ei juuri enempää.

Sienen taakse tuli Syysretki-laulu:

1. Lähtekäämme metsään, metsään, metsään, lähtekäämme metsään retkelle. Hip hei trallalaa, hip hei trallalaa, hip hei trallalaa, lallallaa.

2. Puolukoita poimin, poimin, poimin, puolukoita poimin,trallallei. Hip hei trallalaa..

3. Sataa paljon vettä, vettä, vettä, kaikkialla vettä, märkää on. Hip hei trallalaa..

4. Kotimatka alkaa juoksujalkaa, puolukoita viedään äidille. Hip hei trallalaa..

Sateenvarjon taakse tuli tietysti Nalle Puhin sadelaulu:

Sataa sataa ropisee pilipili pom, pilipili pom

varpaitakin palelee, pilipili, pom-pom-pom varpaitakin palelee, pilipili pom.

Sataa, sataa ropisee, pilipili pom, pilipili pom

Koko pieni Nalle Puh on nyt märkä, uh-huh-huh.

Koko pieni Nalle Puh on nyt märkä, huh!

Sill’ ei maistu hunaja, pilipili pom, pilipili pom.

Eikä myöskään vadelma, pili pili pom pom pom,

eikä myöskään vadelma, pili pili pom.

Ja siilin taakse tämmöinen laulu:

Siilillä selässä 300 piikkiä.

Huomaatko tral lal laa, sitä ei voi paijata?

Sienellä hatussa 15 pilkkua.

Muistatko tral lal laa, sitä ei saa haukata?

Pääskynen iloinen kesän pieni lintunen.

Tiedätkö tral lal laa, kaukana on talvella?

Punainen, pyöreä, puolukka on syksyllä.

Jaksatko tral lal laa, korin täyteen poimia?

Sitten vain kortit pussiin ja laulamaan ja leikkimään!

”Kuka saa, kuka saa laulupussiin kurkistaa, tillintallin tömpsis?

X saa, X saa laulupussiin kurkistaa! Tillintallin tömpsis.”

Mitkä ovat teidän lempparisyyslauluja? Mörrimöykkykin on muuten aika kiva…

5

Satupäivä Maukan ja Väykän kanssa

Tänään vietettiin valtakunnallista satupäivää, minkä kunniaksi me menimme katsomaan Linnanmäelle Maukkaa ja Väykkää.

Tarina kertoi ystävyydestä ja erilaisuuden hyväksymisestä; vaikka sukset menevät kaverin kanssa välillä ristiin, voidaan silti olla maailman parhaita kavereita ja vaikka toinen haaveilee jännistä seikkailuista ja toinen uusista kottikärryistä, ei tämäkään estä ystävyyttä. Tarinassa korostettiin myös sitä, että unelmat ovat tärkeitä, mutta joskus ne voivat olla myös pelottavia! Lopuksi puhuttiin vielä siitä, että tarinat ovat siitä kivoja, että ne voi aina kertoa uudelleen. Aivan ihana esitys ja satupäivä!

4

Testissä Myllyn Paras Voitaikinataskut!

Pääsin pitkästä aikaa mukaan Hopottajat-suosittelumedian kampanjaan! Tällä kertaa saimme kokeiluun Myllyn Paras Voitaikinataskuja.Taskut on valmistettu voitaikinasta valmiiksi taskunmallisiksi leivonnaisiksi, jotka voi helposti täyttää makealla tai suolaisella täytteellä paistamisen jälkeen. Vaihtoehtoja on siis aikalailla rajattomasti! Paketin kyljestä löytyy ohjeet savulohipaprikataskuihin ja jätski-vadelmataskuihin turkinpippuritwistillä ja lisää reseptivinkkejä löytyy esimerkiksi tuotteen kampanjasivulta, täältä:

http://www.hopottajat.fi/voitaikinatasku/ .

Taskujen valmistaminen oli helppoa. Otin ne vain paketista sulamaan uunin lämpiämisen ajaksi,

voitelin kananmunalla ja paistoin n. 15 minuuttia 225-asteisessa uunissa, minkä jälkeen annoin taskujen jäähtyä ennen täyttämistä. Meillä suosittiin tällä kertaa hyvin simppeleitä täytteitä.

Ensimmäiseen suolaiseen versioon tuli täytteeksi sipaisu Valion Viola valkosipuli -tuorejuustoa, kirsikkatomaattia viipaleina sekä fetajuustokuutioita.

Seuraava suolainen versio sisälsi samaa tuorejuustoa, kananmunaviipaleita sekä salaatinlehden.

Makean version täytin luumumarmeladilla.

Kaikki maistuivat hyviltä ja leivonnaisen voitaikina tuntui laadukkaalta. Pidin kuitenkin paketin hintaa hieman kalliina verrattuna tavallisiin voitaikinalevyihin; paketti maksoi reilun 3€ läheisessä K- supermarketissa ja siitä saa tehtyä 10 leivonnaisia. Pasteijat kun saa helposti ja nopeasti tehtyä tuosta tavallisestakin voitaikinasta, niin en tiedä, tuoko tämä valmiiksi muotoiltu tasku tuotteeseen niin paljon lisäarvoa, että ostaisin näitä jatkossa. Lisäksi täytän nopeat, suolaiset välipalat jatkossakin mieluummin johonkin vähemmän rasvaiseen vaihtoehtoon, kuten vaikkapa pitaleipiin. Luumutortut tykkään tehdä mieluummin tähdenmallisina, jolloin tämä taskunmallinen leivonnainen ei meillä sovi oikein tähänkään tarkoitukseen.

Kaikenkaikkiaan tuote oli kuitenkin mielestäni laadukkaan oloinen ja helppo valmistaa. Jos tarvitsee pienen määrän voitaikinaleivonnaisia esimerkiksi illanistujaisiin nopeasti ja pienellä vaivalla, niin tämä tuote saattaisi sopia tällaiseen käyttötarkoitukseen, esimerkiksi siten että vieraat saavat itse valita useammasta täytteestä mieleisensä.

Huomasittekos muuten miten näppärästi sovelsin tässä palautteesta kuuluisaa hampurilaismallia :)?!

4

Valoa!

Mitä kaipaan Suomen syksyssä? Valoa! Vaikka olenkin elänyt lähes koko ikäni Suomessa, tuli tämä Suomen syksyn pimeys taas, jos ei nyt yllätyksenä, niin ainakin pienoisena shokkina. No, onneksi pääsimme Linnanmäen Valokarnevaaleille haukkaamaan aimoannoksen valoa! Kännykällä napsimani kuvat eivät taaskaan välitä tunnelmaa, joka vallitsi pimenevässä illassa, mutta onneksi Valokarnevaali jatkuu vielä pari päivää (19.10. asti) eli halutessaan tunnelman pääsee kokemaan paikan päälle! Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Me menimme Linnanmäelle sunnuntaina viiden aikaan. Aluksi ihmisiä oli niin vähän, että 4-vuotias pääsi pariin laitteeseen ihan yksin eikä mihinkään tarvinnut jonottaa. Mutta illan hämärtyessä ihmisiä tuli lisää. Noin seitsemän maissa oli jo niin hämärää, että huvipuistoon asennetut valot pääsivät oikeuksiinsa. Nautin huvipuiston tunnelmasta; lapset ovat ihana tekosyy piipahtaa huvipuistossa aina silloin tällöin :)! Herkkujakin tuli nautittua; valitsin tietoisesti herkkuja, joita ei Algeriasta löydy.

Vaikka nautinkin huvipuiston tunnelmasta, niin en nauti liian hurjasta kyydistä. Esimerkiksi tähän laitteeseen en haluaisia mennä, vaikka muiden hurjapäiden menoa onkin mukava kauhistella.

Tällä kertaa Valokarnevaalin teemana on rakkaus. Koko Valokarnevaalin ohjelma löytyy täältä:http://www.linnanmaki.fi/uutiset/valokarnevaali-11-1910?gclid=Cj0KEQjwtvihBRCd8fyrtfHRlJEBEiQAQcubtCa-Gu_vQCQjEGCPpFce83J8q2QLTd7qztBTuM2RT1AaAphw8P8HAQ . Tulossa on vielä esimerkiksi Maukan ja Väykän tarinakonsertti valtakunnallisena satupäivänä lauantaina 18.10. Aihe vaikuttaa tosi hyvältä: se on kertomussarja ystävyydestä ja erilaisuuden tunnistamisesta sekä hyväksymisestä!

6

Igorin kanaa

Halusin kokeilla pitkästä aikaa jotakin uutta reseptiä. Suomessa on helppo kokeilla uusia makuja, koska kauppojen valikoimat ovat niin valtavan laajat. Löysinkin hyvältä kuulostavan reseptin Peggyn pieni punainen keittiö – blogista, täältä: http://pienipunainenkeittio.blogspot.fi/2014/01/kanaa-igorin-tapaa.html .

Tästä se lähtee.

 Igorin kanaan tarvitaan:

800 g kanan filettä
1 punainen paprika suikaloituna
1 keltainen paprika suikaloituna
2 isoa sipulia kuutioituna
3 valkosipulin kynttä pilkottuna
70 g tomaattipyrettä
1 rkl sokeria
2 tl suolaa
2 dl kanalientä
350 g smetanaa
( 1 kuutioitu maustekurkku, ripottele juuri ennen uuniin menoa)
Kourallinen persiljaa revittynä
mustapippuria myllystä

(Minä jätin persiljan ja maustekurkun pois.)

Ohje:

1. Kuullota paprikat ja sipulit.
2. Lisää tomaattipyre, suola, sokeri, pippuri, persilja ja kanaliemi.
3. Lisää smetana ja sekoita. Anna saostua muutama minuutti.
4. Paista kanan fileet nopeasti kuumalla pannulla, niin että ne saavat kauniin värin.
5. Asettele fileet vuokaan ja kaada kastike fileiden päälle, siten että ne peittyvät.
6. Laita uuniin 175 asteeseen noin 30 minuutiksi.
7. Tarjoile riisin, pastan tai perunoiden kera.

Käytin tällä kertaa sekä kasvisten kuullottamiseen että kanafileiden paistamiseen tätä Crème Bonjour -voi & oliiviöljy -seosta, joka on meille uusi tuttavuus. Kokeilimme tätä eräissä maistajaisissa ja on herkullista niin leivän päällä kuin ruuanlaitossakin!

Valmista tuli!

Nam!

Ruoka oli ihan mielettömän hyvää; maukasta, mutta ei kuitenkaan liian mausteista lapsillekaan! Tällä reseptillä on kuulemma joku mieskin hurmattu, enkä kyllä yhtään ihmettele. Meille tästä riitti hyvin kolmelle ruokailijalle kahteen ruokailuun (syömässä siis minun lisäkseni 4-vuotias, joka usein syö suurempia annoksia kuin minä ja 2-vuotias, joka on aika pieniruokainen) ja vielä jäi vähän ylikin eli alkuperäisen ohjeen arvio, että tästä riittää ainakin kuudelle herkuttelijalle osunee aika nappiin. Valitsin meille eiliselle lisukkeeksi villiriisiseosta ja tänään lisukkeena oli nuudeleita. Tänään pääsin siis ruuanlaitosta helpolla, kun keitin vain nuudelit ja lämmitin eilistä ruokaa. Hyvä niin, koska jos ilma pysyy edes suhtkohthyvänä, on tänään luvassa vielä hauskaa tekemistä!