Seikkailu vuorilla

Vuoret, jotka näkyvät kattoparvekkeeltamme ovat kiehtoneet minua kovasti. Ne tuntuvat olevan niin lähellä, mutta ovat kuitenkin paljon kauempana kuin ensin näyttää. Ne näyttävät myös todella erilaisilta erilaisissa sääolosuhteissa ja eri vuorokaudenaikoina. En ole ennen päässyt käymään vuorilla, mutta tänään päätimme tehdä pienen retken…

Valehtelisin, jos väittäisin, ettei ajaminen ylös vuorelle olisi pelottanut! Tie oli mutkitteleva ja joissakin kohdin oli lyhyitä alueita, joissa ei ollut turvakaiteita. Tällaisissa kohdissa tien kaartaessa toisaalle, ajettaessa vuoren reunan puolella, tuntui välillä, että auto ajautuisi alas jyrkänteeltä. Mies ajoi erittäin hiljaa eikä mitään todellisia vaaratilanteita ollut, mutta korkeanpaikankammoni yhdistettynä liikkuvaan autoon teki tepposet. Luulen, että jos ajaisimme useammin vuoristoteitä, alkaisi se tuntua normaalimmalta. Mutta näkymät olivat myös aivan valtavan upeat; jotakin sellaista, mitä en ole koskaan ennen nähnyt!

Päästyäni ulos autosta, nautin ihanasta vuoristoilmasta ja upeista näkymistä! Tässä poika miettii syntyjä syviä upeita maisemia katsellen.

Vuorilla kulkee myös pieniä teitä, joita pitkin voi kävellä. Me jätimme auton parkkiin ja lähdimme laskeutumaan erästä tällaista tietä alaspäin. Tiet ovat muuten leveämpiä, miltä kuvassa näyttää. Kävely ei pelottanut eikä tieltä ollut vaaraa pudota, ellei nyt mennyt aivan reunalle keikkumaan.

Alhaalta, ikäänkuin vuorten välistä löytyi joki ja kauniita maisemia! Joen vesi näytti kristallin kirkkaalta ja kokeilimme myös joessa kahlaamista matalassa kohdassa. Ihanan piristävää!

Hieman harmitti, ettemme ottaneet eväitä mukaan! Olemme suunnitelleet piknikkiä, mutta lähdimme tänään matkaan vähän extemporee, joten eväitä ei tullut otettua mukaan. Maisemat olivat todella rentouttavat ja tuolla olisi viihtynyt kauemminkin! Mies kertoi olleensa lapsena vuorilla leirillä. Muutoinkin perheet retkeilevät alueella, mutta se oli silti vielä melko siistissä kunnossa.

Tämän jäljen nähtyämme, pohdimme tosin (hieman pelästyenkin), mikähän eläin tämän jäljen on mahtanut jättää?! Poika heitti arvaukseksi karhun (onko Algeriassa karhuja?!) ja minä veikkasin villiintynyttä lehmää, joita muistelen ainakin joillakin vuorilla elävän. No, onneksemme emme törmänneet tämän jäljen jättäjään, olipa se mikä tahansa! Viime reissulla muuten poika oli nähnyt apinan, joka istuskeli turvakaiteen päällä ja ilmeisesti odotti ruokaa ohiajavilta autoilijoilta! Me emme nähneet tällä kertaa ainuttakaan apinaa.

Paikkapaikoin vesi oli tehnyt uria myös tiehen ja yhdessä kohtaa reittimme varrella joki halkoi koko tien.

Paluumatkalla automatka ei tuntunut juuri ollenkaan hurjalta, koska ajoimme vuorenseinämän kupeessa ja mies ajoi taas erittäin hiljaa. Yleensäkään korkeanpaikankammoni ei tule niin voimakkaana esiin alas- kuin ylöspäin mentäessä. Pystyin rentoutumaan ja jopa valokuvaamaan, tosin suurin osa auton lasin läpi liikkuvasta autosta otetuista kuvista tietysti epäonnistui. Näistä kuvista näkee ehkä kuitenkin edes jotenkuten, miltä ajomatka alaspäin näytti. Vasemmalla puolella oli siis vastaantulevien kaista ja turvakaide (suurimman osan matkaa)…

… ja oikealla puolella vuoren seinämä.

Oli ihanaa päästä retkeilemään näin kauniin luonnon keskelle!

Mainokset

9 thoughts on “Seikkailu vuorilla

  1. Vuoret on niin ihania, näyttää siistiltäkin siellä. Ei Algeriassa rannikolla ole oikein muita villieläimiä kuin villisikoja ja shakaaleita, ja niitä apinoita, harvassa susiakaan. Lehmiä kyllä kulkee vapaana, niistä ei aina tiedä ovatko villejä vain laiduntavia. Onneksi ei tarvitse pelätä törmäävänsä karhuihin.

    Tykkää

    • Niin minäkin sanoin pojalle; ettei täällä karhuja ole :). Mummi oli juuri kertonut kuinka Suomessa karhu oli tullut hänen tuttavansa pihaan ja siitä varmasti pojalle tuli ensimmäisenä karhu mieleen. Miehen veikkaus oli muuten juurikin villisika ja se se saattoi olla.

      Tykkää

    • Oi, asuminen Kreetalla on ollut varmasti ihana ja mieleenpainuva kokemus!!! Olen käynyt Kreikassa vain Rhodoksella ja siellä oli kyllä tosi kaunista. Luonto täällä Algeriassa on mielestäni aika samantyylistä kuin Kreikassa.

      Tykkää

  2. Päivitysilmoitus: Our adventure in Algeria | Lastensilmin

  3. Lovviisa; ne4in mun on annettu nyt ymme4rte4e4 myf6s, ette4 ihan vanha ”klassikko” hukovnaseien joukossa! No, oppia ike4 kaikki. Hienosti se kuitenkin viihtyy pihalla 🙂 Kunhan vaan keksisin keinon sen siirtoon sise4lle!Kiitos Peppi 🙂 Niin me4kin mietin, ette4 pakko se on kai leikata… Ennen f6iden kylmenemiste4 pite4e4 kuitenkin toimia… tavalla tai toisella!

    Tykkää

Kiitos kommenteista! (Kotisivu-kohtaa ei tarvitse täyttää voidaksesi jättää kommentin!)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s