Muutamia kokemuksia lasten lääkärireissuista ulkomailla

Olemme pysyneet Algeriassa yllättävän terveinä. Uskoisin, että ennen matkaa aloitetut maitohappobakteerit (joita onneksi saa pienimmälle nestemäisenä!) ovat vaikuttaneet vatsan hyvinvointiin ja tehostettu D-vitamiinilisä vastustuskykyyn. Minut ja lapset on myös rokotettu A- ja B-hepatiittia vastaan. Ennen matkalle lähtöä muistin, että omat jäykkäkouristus- ja polio-rokotukseni on otettu viimeksi luvattoman kauan aikaa sitten. Kävin hakemassa niihinkin tehosteet terveyskeskuksesta ennen matkaa. Mikähän siinä onkin, että lasten rokotuksista muistan kyllä huolehtia, mutta omani ovat olleet vähän retuperällä? Rokotuksista puheenollen, joissakin maissa on kouluissa lasten rokotuspakko! Onneksi tiesin, että Algerian kouluissa vaaditaan, että lapset on rokotettu. Otin siis Suomesta mukaani lasten rokotustodistukset, jottei heitä rokotettaisi kahteen kertaan. Lasten koulussa oli juuri lääkärikäynti ja jouduimme rokotukset todistamaan!

Muutama viikko sitten pienin kuitenkin sairastui kovaan kuumeeseen, jota en saanut laskemaan tavallisella nestemäisellä Buranalla. Poika oli myös tavallista itkuisempi, joten pelkäsin, että korvat tai kurkku saattavat olla tulehtuneet. Meillä on matkavakuutus, jonka turvin voimme hakeutua hoitoon yksityisklinikoille, mutta parhaimmat löytämäni sijaitsevat pääkaupungissa, jonne en ihan jokaisen korvatulehdusepäilyksen vuoksi viitsi lähteä. Mies vakuutti, että lähellä sijaitseva terveyskeskus on ihan ok. Ja täytyy myöntää, että yllätyin positiivisesti! Terveyskeskus oli siisti ja jopa nätisti sisustettu. Emme joutuneet odottamaan vuoroamme kuin viitisen minuuttia, vaikka odotushuoneessa oli paljon lapsia. Lapsen syntymäaika ja nimi kirjattiin ylös, mutta muutoin lääkäri ei kirjoittanut sairauskertomusta tai muutakaan dokumenttia, reseptiä lukuunottamatta, toteamastaan sairaudesta. Tutkimus sujui nopeasti. Lääkäri ei ”turhia” leperrellyt lapselle, mutta hänen otteensa olivat varmat. Lääkäriä avusti hoitaja, joka muunmuassa punnitsi pojan. Pojan kurkku oli kuulemma tulehtunut ja hänelle määrättiin antibioottia ja pieni muovipussillinen muitakin lääkkeitä.

Tuntuu, että Algeriassa kynnys antibioottien määräämiselle on huomattavasti matalampi kuin Suomessa, ainakin osa antibiooteista on ostettavissa jopa ilman reseptiä! Samoin tuntuu, että lääkäri määrää helposti montaa lääkettä, jotta vanhemmille tulisi tunne, että hän on hyvä lääkäri. Tuntuu ehkä hassulta, mutta tällaista asennetta olen ollut aistivinani. Mies on ollut Suomessa välillä kauhuissaan, jos olemme lähteneet sairaan lapsen kanssa lääkäriltä pelkän yskänlääkereseptin kanssa tai joskus jopa täysin ilman minkäänlaista reseptiä. Algeriassa ei aina tunnuta ymmärtävän, etteivät antibiootit sentään tehoa vaivaan kuin vaivaan ja että turhista antibioottikuureista voi olla jopa haittaa. No, jokatapauksessa tällä kertaa uskon, että antibiootit tulivat tarpeeseen ja poika paranikin nopeasti. Algeriassa antibiootti sekoitetaan itse; apteekista ostetaan pullo, jossa on lääkejauhe ja pulloon lisätään itse pullovesi. Sama systeemi oli käytössä myös niin Saksassa kuin Ranskassakin. Lapsen käynti algerialaisessa terveyskeskuksessa oli muuten täysin ilmainen! Lääkkeet tosin maksoimme itse.

Toinen sairastumisepisodi sattui osittain ihan omaa tyhmyyttäni! Suomessahan aina korostetaan kuinka pastöroidut maitotuotteet ovat turvallisia. Ihmettelin Algeriassa, miksi paikalliset keittävät pastöroidun maidon ennen käyttöä, mutta iskukuumennettua he juovat ilman keittämistäkin. No, taisin keksiä syyn. Laitoin nimittäin lasten puuroon pienen määrän pastöroitua maitoa keittämättä sitä ensin. Tämän jälkeen 3/4 lapsista oksensi ja ripuloi. Selvisi, että miehen ostama maito oli tainnut seisoa ulkona jonkin aikaa ennen myyntiä. Pastöroitu maitohan on ihan turvallista, kunhan kylmäketju ei katkea. Suomessa kylmäketjujen katkeamattomuuden suhteen ollaan tarkkoja, mutta samaa ei voi olettaa Algeriassa – eikä monessa muussakaan maassa… Iskukuumennettu maito taas ei taida olla avaamattomana niin herkkä pilaantumaan, vaikkei olisikaan aina kylmässä? Iskukuumennettua maitoa tunnutaan suosivan myös esimerkiksi Saksassa.

Pelästyin aika lailla. Pienimmälle ehdin jo antaa kuivumista ehkäisevää ripulilääkettäkin. Lääkkeitä ei taida saada mainostaa, mutta sanonpa nyt sen verran, että onneksi nykyään saa sellaisiakin ripulilääkkeitä, jotka eivät maistu aivan kauhealle! Tiedättehän sen O:lla alkavan ripulilääkkeen, jota ei tahdo saada oksentamatta alas? Tämä meidän juomamme maistui muistaakseni vadelmalle. Olimme sen valinneet yhdessä vanhimman pojan kanssa pienimmille hätätapausten varalta ennen lähtöä. Onneksi pienet parantuivat nopeasti, mutta syytin kyllä itseäni huolimattomuudestani! Tähän pätee hyvin sanonta ”maassa maan tavalla” eli jos paikalliset keittävät pastöroidun maidon, pitäisi ainakin miettiä, mistä tämä mahtaa johtua. Vaikka Suomessa pastöroitua maitoa ei tarvitsisikaan keittää, saattaa keittäminen olla ihan tarpeellista jossakin muualla. Tämä nyt vain ihan varoituksen sanana, ettei pastörointi välttämättä ole mikään turvallisuuden tae ulkomailla oltaessa….

Algeriassa muuten pastöroitu maito on pakattu muovipusseihin. Ikean pussinsulkijat ovat olleet tosi näppäriä näiden maitopussien sulkemisessa! Jatkossa pyrin Algeriassa keittämään pastöroidun maidon aina ennen käyttöä!

Seuraava episodi Algeriassa koski D-vitamiinia. Otin Suomesta mukaan sekä nestemäistä D-vitamiinia pienimmälle että salmiakinmakuisia D-vitamiinitabletteja muulle perheelle. Ne kuitenkin loppuivat ja pyysin miestä ostamaan apteekista lisää. Hän tuli kotiin D-vitamiiniampullin kanssa. Siis, jos nyt ymmärsin oikein, niin D-vitamiiniannos olisi joko pitänyt antaa ruiskeena tai ruuan seassa useamman kuukauden annos kerrallaan. Ei kuulostanut hyvältä idealta. Olen käyttänyt samantapaisia ampulleja akvaarion veden hoidossa ja Suomessa jopa akvaarioon laitettavissa ampulleissa oli mukana väline, jolla ampulli rikotaan. Tässä ampullissa, joka siis oli tarkoitettu ihmisille, ei ollut sellaistakaan mukana. Sanottakoon vielä, että D-vitamiini oli ranskalaisvalmisteinen eli en tiedä, annetaanko Ranskassakin D-vitamiini tässä muodossa? Minä päätin odottaa muutaman viikon, jolloin saan noudettua D-vitamiinin tutussa ja turvallisessa muodossa Suomesta.

Olen joutunut käyttämään lapsia lääkärissä myös Saksassa ja Ranskassa. Saksassa kokemus oli erittäin hyvä! Kysyin ulkona ystävälliseltä ohikulkijalta, ketä lastenlääkäriä hän voisi suositella. Hän osasi heti vastata, että ”Frau-se-ja-se” on tosi hyvä ja että hänen omat lapsensa kävivät aina kyseisen ”Fraun” vastaanotolla. Jo pelkästään vastaanottotilat olivat upeat ja niissä oli selvästi ajateltu lasten viihtymistä! Lääkäri oli ystävällinen ja vankka kokemus näkyi hänestä.

Myös äitiysterveydenhuolto oli Saksassa ensiluokkaista! Jokaisella käyntikerralla muunmuassa ultrattiin ja käynnit olivat aina lääkärille. Saksassa lääkäri suositteli minulle raskausaikana foolihappoa jo vuonna 2003. Suhtauduin suositukseen ensin epäillen, koska eihän Suomessakaan sellaista suositeltu. Lopulta päätin kuitenkin käyttää foolihappoa raskausaikana. Myöhemmin olen lukenut tutkimuksia, joiden mukaan riittämätön foolihapon saanti saattaa aiheuttaa keskenmenoja. Olen syönyt foolihappoa kahden pienemmänkin lapsen raskausaikoina. Saksassa suositaan selkeästi Suomea enemmän myös luontaistuotteita, joita on laaja valikoima apteekeissakin.

Ranskassa lääkärikäynti oli järkytys! Uskon kyllä, että Ranskassa saa hyvääkin hoitoa, mutta itselleni jäi koko maasta vähän sellainen kuva, että siellä annetaan kaikkien kukkien kukkia tai siis että monessakin asiassa laadun varmistus ei kyllä ole lähelläkään Suomen tai Saksan tasolla. Ranskalaisessa kerrostalossa esimerkiksi ikkunat avautuivat apposen selälleen ja kerrostalosta oli kuulemma jo joku lapsi pudonnutkin suoraan kadulle, mutta silti ikkunoiden annettiin edelleenkin avautua apposen selälleen. Ranskassa ostin myös paketillisen sellaisia vaippoja, etten usko, että sellaisia saisi Suomessa edes myydä tai vaikka saisi myydäkin, en usko, että sellaisille muovihirvityksille olisi kysyntää. Lääkärikäynnillä lasta ei mielestäni tutkittu kunnolla ja koko tutkimushuone oli aikamoisen epäsiisti. Lapsi oksensi saamansa lääkkeetkin. Onneksi loma oli lopuillaan ja me suuntasimmekin suoraan lentokentältä Lastenklinikalle keskellä yötä. Lastenklinikalla lääkäri totesi, ettei lapsella ollut voinut olla korvatulehdusta, jonka lääkäri Ranskassa totesi. Olin pohjatietona kertonut, että lapsella on ollut korvatulehduksia ja epäilin, että sellainen saattaisi olla kyseessä nytkin. Lastenklinikan lääkäri myös ihmetteli saamiamme lääkkeitä (joita oli pieni muovipussillinen). Onneksi mitään vakavampaa ei lapsella kuitenkaan ollut ja kun lopetimme lääkärin määräämät lääkkeet, parani lapsikin nopeasti.

Tällaisia kokemuksia meillä. Onko joku muu joutunut asioimaan lasten kanssa lääkärissä ulkomailla?

Mainokset

7 thoughts on “Muutamia kokemuksia lasten lääkärireissuista ulkomailla

  1. Olipas mielenkiintoista! Taalla on iskukuumennettua, pastöroitua ja sitten viela tilamaitoa, jota pienten tilojen tankkiautot tuovat asuinalueille ja sita voi tilata tiettyna paivana suoraan kotiin, taman viimeisen paikalliset keittavat, pastöroitu on nykyisin kai ihan turvallista ja sita meilla on juotu. Taallakin on tuo antibioottitouhu vahan outoa, monet syövat niita miten sattuu, kuulin kerran eraan rouvan syövan tietyin valiajoin kuurin ihan varmuuden vuoksi…nyt antibiootteja ei saa enaa vapaasti ilman reseptia apteekista mutta varsinkin yksityisella aika helposti osa laakareista niita maaraa, taalla on kylla kampanjoitu tosi paljon holtitonta kayttöa vastaan ja tuntuu etta meininkin on vahan muuttunut. Olen ollut taalla hurjan tyytyvainen terveydenhuoltoon, raskaudenseuranta oli loistavaa, tytön laakarikaynnit ja seurannat ovat olleet hyvia ja ikina ei tarvitse juuri jonotella missaan, valtion puolella on taso noussut niin paljon etta yksityiseen joutuu turvautumaan aina vain harvemmin eika sekaan ole kovin kallista. Meilla on oma terveyskeskus ihan kulman takana ja siella oma laakari ja tytölla oma hoitaja, lapsen kanssa paasee aina jonon ohi jos sellaista on, ovat tosi symppiksia ja ammattitaitoisia. Tuli tuosta foolihaposta mieleen etta mulle suositeltiin raskauden aikana pahkinöita, moni suomalainen tuttu ihmetteli ja sanoi etta sehan saattaa kohottaa lapsen allergiariskia, nyt taisi juuri tulla painvastainen tutkimus, lapselta otettiin myös ihan pienena verikoe, josta tarkastettiin erilaisia aineenvaihduntasairauksia sun muuta.

    Tykkää

    • Mukava kuulla kokemuksia myös Turkista! Jos olen jotakin oppinut, niin ainakin sen, ettei suomalainen tapa toimia ole aina välttämättä se paras mahdollinen tai ainakaan ainoa mahdollinen tapa toimia.

      Olen Algeriassa itse nähnyt, kuinka pienen paikkakunnan pienissä liikkeissä maitoa säilytetään usein pihalla ilman kylmälaitteita. Suositus taitaa olla, että pastöroitu maito pitäisi säilyttää valolta suojattuna 0-6-asteessa… Eli olisi pitänyt kyllä tajuta, miksi paikalliset keittävät maidon… Algeriassa kun lämpötila kohoaa kaupan pihalla reippaasti yli kuuden asteen. Algeriassa saa myös ostaa maitoa suoraan tilalta käsittelemättömänä.

      Tykkää

  2. Juu, ei tuota pussimaitoa kukaan juo keittämättä. Kylmäketju katkeaa moneen otteeseen ennen kuin kauppaan asti edes ehtivät. Tapana on vielä kiehauttaa tilkka lusikassa ennen kuin keittää koko litran, on nimittäin varsinkin kesällä usein jo keittokelvotonta, sopii kyllä vielä hapattamiseen.
    D-vitamiinia saa kyllä tabletteinakin, ellei ole sattumoisin apteekista loppu. Yleensä ampullilääkkeet otetaan sellaisenaan, helposti sen ampullin pään saa sorminkin taitettua ja siitä vaan tiputetaan suoraan lusikkaan. Siis yleensä, kantsii kuitenkin lukea ohjeet ensin. Meille ei aikanamme suositeltu D-vitamiinilisää kun lapset saavat muutenkin tarpeellisen määrän aurinkoa ulkona.

    Tykkää

    • Tuli kyllä opittua ihan kantapään kautta, ettei Algeriassa voi pastöroitua maitoa juoda keittämättä pisaraakaan! Olin itseasiassa tuohon mennessä aina keittänyt maidon kahvia jne. varten, mutta sitten puuroon tuli laitettua tilkat ilman keittämistä. Suomessa oppii liikaa luottamaan siihen, että kylmäketjuista jne. huolehditaan. Samoin Suomessa pastöroitujen maitotuotteiden turvallisuutta korostetaan. Mutta olisi kyllä pitänyt tajuta ennen sairastumistakin, ettei pientäkään tippaa voi käyttää keittämättä!

      Kiva, jos D-vitamiinia saa tabletteina. Jollakin lailla se ampullista saatava kerta-annos tuntui isolta. Jotenkin järjellä ajateltuna tuntuisi, että rasvaliukoista vitamiinia olisi parempi nauttia päivittäin pieni määrä. Tuotakin mietin, että Algeriassa varmasti lapset saavat D-vitamiinia enemmän auringosta kuin Suomessa. Suomessakin on kuitenkin viime aikoina alettu suositella ympärivuotista D-vitamiinilisää – ennenhän D-vitamiinia annettiin vain talviaikaan. Muutenkin D-vitamiini on Suomessa ollut nyt kovasti pinnalla. Pitääkin kysäistä terveyskeskuksessa, kun piipahdan Suomessa, tulisiko D-vitamiinia antaa ollenkaan Algeriassa…

      Muutoin täytyy kyllä edelleen todeta, että yllätyin, kuinka hyvää hoitoa lapsi sai ihan tavallisessa algerialaisessa terveyskeskuksessa.

      Tykkää

  3. Äitiysterveydenhuollosta haluaisin kertoa mielipiteeni, ettei lääkärillä käynti ole välttämättä laadukkainta hoitoa. Ainakin synnytyksen hoidossa kätilön hoito voi olla parempaa kuin lääkärin, koska silloin ei esim. tehdä niin paljon toimenpiteitä ja käytetä lääkkeitä. En kuitenkaan tarkoita väheksyä Saksan äitiysterveydenhuoltoa, joka on varmaan todella hyvää. Ja paljon kehitettävää olisi mielestäni Suomen systeemissäkin, jossa terveydenhoitajat seuraavat raskautta ja pitävät synnytysvalmennusta, vaikkei heillä ole koulutusta synnytyksen hoitoon. Mutta tässä olenkin puolueellinen, tuleva kätilö 😉

    Kiitos mielenkiintoisesta blogistasi. Juuri tuommoiset seikat, kuin että pastöroitu maito pitääkin keittää ovat sellaisia joita ei matkailumainoksessa ehkä lue…

    Tykkää

    • Minäkin luotan todella paljon nimenomaan suomalaiseen tapaan hoitaa synnytykset ja olenkin synnyttänyt kaikki lapseni Suomessa! Osaan rentoutua paljon paremmin, kun paikalla on vain kätilö – ei lääkäriä! Ja kun kuitenkin tiedän, että hätätapauksissa lääkäri on kyllä lähellä. Lisäksi olen toivonut lääkkeetöntä kivunlievitystä (mm. lämpökäärettä)/synnytystä täysin ilman kivunlievitystä, joka on onnistunut jokaisen lapsen kohdalla. Suomalaiset kätilöt ovat aivan huippuluokkaa! Olen kauhulla kuunnellut algerialaisten äitien synnytyskokemusia; siellä ei saa itkeä tai huutaa. Eräs tuttavani on synnyttänyt sekä Algeriassa että Suomessa ja kehui, kuinka suomalaiset kätilöt ovat kilttejä. Kätilöt olisivat varmasti kaikista sopivimpia asiantuntijoita raskauden seurantaan. Mutta jos pitäisi valita terveydenhoitajan ja lääkärin väliltä, valitsisin kyllä itse henkilökohtaisesti lääkärin nimenomaan raskauden seurantaan. Onkin aika hassua, että Suomessa kätilöt eivät hoida raskauden seurantaa. Olen muuten itsekin tässä asiassa puolueellinen, koska pidän Saksasta niin kovin paljon ;).

      Pastöroidun maidon keittämisestä tiettyihin maihin matkustaessa ei muuten lue myöskään esimerkiksi raskauden ajan ruokasuosituksissa, jotka ovat muutoin äärimmäisen tarkat. Niissäkin nimenomaan mainitaan, kuinka turvallisia pastöroidut maitotuotteet ovat.

      Tykkää

Kiitos kommenteista! (Kotisivu-kohtaa ei tarvitse täyttää voidaksesi jättää kommentin!)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s