Kulttuurishokin vaiheista

Joskus opiskeluaikoina kuulin ensimmäisen kerran maahanmuuttoon liittyvistä kulttuurishokin vaiheista, jotka ovat kuherruskuukausi, shokin kynnysvaihe, sopeutuminen ja paluushokki. (Joissakin julkaisuissa vaiheet esitellään hieman erilailla, esim. Evtek-ammattikorkeakoulun opinto-oppaassa http://opinto-opas.evtek.fi/4450.html, mutta valitsin nyt tämän yksinkertaisen esittelytavan.)

Kuherruskuukausivaiheessa uuteen kulttuuriin saavutaan innostuneena; halutaan nähdä ja kokea kaikkea uutta ikään kuin ulkopuolisen tarkkailijan silmin. Vieras kulttuuri nähdään positiivisessa valossa eikä sen negatiivisia puolia huomata.

Shokin kynnysvaiheessa alkavat pienet asiat ärsyttää. Käytännön ongelmat sekä uuden kulttuurin huonot puolet tulevat esiin tässä vaiheessa. Yleisiä oireita ovat väsymys, masennus ja koti-ikävä.

Sopeutumisvaiheeseen liittyvät vähittäinen oppiminen, toimeentuleminen erilaisissa tilanteissa sekä ymmärrys toimintatapojen syistä. Nämä auttavat sopeutumisessa uuteen kulttuuriin. Olo on kotoisampi. Kommunikaatio-ongelmat ovat aikaisempaa vähäisempiä. Yleinen uuden kulttuurin aiheuttama stressi vähenee.

Paluushokki koskettaa omaan kulttuuripiiriin palaavia. Se saattaa olla jopa suurempi kuin kulttuurishokki vieraassa kulttuurissa. Uudelleensopeutuminen voi viedä aikaa. Tähän vaikuttavat vieraassa kulttuurissa kertyneet kokemukset sekä mahdollisesti muuttunut omakuva. (lähde wikipedia,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuurishokki).

Jokainen kokee toiseen maahan muuton tietysti omalla ainutlaatuisella tavallaan eivätkä kaikki käy välttämättä läpi kaikkia shokin vaiheita.

Olen omassa elämässäni huomannut, kuinka eri vaiheet näyttäytyvät oikeassa elämässä ensin seurattuani mieheni sopeutumista Suomeen (mietin välillä ihan oikeasti, että ahaa-nyt-on-tämä-vaihe-menossa), sitten perheemme sopeutumista Saksaan ja taas uudelleen Suomeen. Omalta kohdaltani suurin shokki taisi olla juurikin palaaminen Saksasta Suomeen. En oikein tiedä, miksi oman kulttuurin huonot puolet, lyhyen kuherruskuukauden jälkeen, näki tuossa tilanteessa jotenkin niin paljon aidommin, ilman minkäänlaisia suodattimia. Tuntui esimerkiksi kuin Malmin ostoskeskus olisi yhtäkkiä ollut täynnä humalaisia ja suomalaiset hiljaisia ja nyrpeitä. Välillä tuntui, että paluu oli ollut virhe. Hetken Suomessa olon jälkeen en enää juurikaan kiinnittänyt huomiota ostoskeskusten liepeillä notkuviin humalaisiin ja aloin nähdä niitä iloisiakin suomalaisia.

Emme täällä Algeriassa ole varsinaisia maahanmuuttajia, mutta aikomuksena on kuitenkin olla pidempään kuin normi-etelän lomalla – olemme jo nyt olleet täällä parisen kuukautta. Huomaan jo joitakin kulttuurishokkivaiheiden piirteitä meissä. Olen itse ehkä edelleenkin jonkinlaisessa kuherruskuukausivaiheessa – tosin en täysin. Huomaan kyllä ympärilläni myös asioita, joista en pidä. Toisaalta kovin suurta kulttuurishokkia ei kohdallani vielä ole edes päässyt syntymään, koska olen viettänyt niin paljon aikaa omassa kodissani suomea puhuvien lasteni kanssa. Olemme siis eläneet aika lailla samoin kuin Suomessakin.Toisaalta maan kulttuuri on minulle ainakin osittain jo ennestäänkin tuttua ja tiesin, mihin olen tulossa. Olen yrittänyt Suomessakin yhdistää molempien kulttuurien hyviä puolia.

Joskus jopa tuntuu, että täällä kotona voisin elää ikään kuin omassa kuplassani. Samalla tiedostan, että kuplasta on lähdettävä välillä poiskin, jotta sopeutuminen uuteen kulttuuriin todella voisi onnistua. Luulen, että monet maahanmuuttajat Suomessa jäävät helposti omiin kupliinsa eivätkä siksi oikein sopeudu Suomeen. Lapset ovat olleet tässä minua aktiivisempia; heillä on jo nyt paljon uusia ystäviä täällä ja he tuntuvat koko ajan oppivan uusia asioita – niitä huonojakin. He ovat myös alkaneet kyseenalaistaa joitakin asioita täällä, esimerkiksi, miksi monilla lapsilla ei ole juuri ollenkaan leluja ja miksi jotkut lapset leikkivät roskilla. Vanhimmat lapset ovat alkaneet peilata elämäänsä Suomessa lasten elämään täällä. Poika esimerkiksi totesi, että on onnekas, kun on saanut matkustaa niin paljon ja kysyi, että äiti tiesitkö, että hän on käynyt Algerian pääkaupungissa useammin kuin hänen serkkunsa, jotka ovat asuneet koko ikänsä Algeriassa. Tytöllä on ajoittain koti-ikävää ja sanoisinkin, että hän onkin jo shokin kynnysvaiheessa. Tyttö myös näkee toistuvasti ihmisiä, jotka hänen mielestään muistuttavat jotakuta Suomesta. Samoin on käynyt minulle joka kerta, kun olen ollut kauemmin ulkomailla. En tiedä, etsinkö vieraista kasvoista tuttuja piirteitä, vai mistä oikein on kyse? Oli mielenkiintoista huomata, että tytöllä on tämä sama taipumus!

Onko muilla kokemuksia tästä joko maahanmuuttajana tai maahanmuuttajan puolisona?

Jos siis huomaatte, että alan jossakin vaiheessa täällä kirjoitella, että kaikki on päin p:ta, voitte olettaa, että nyt se on shokin kynnysvaiheessa tai jos kirjoittelen liian ”vaaleanpunaisia” postauksia, voitte olettaa, että kuherruskuukausi sen kun jatkuu :).

Mainokset

2 thoughts on “Kulttuurishokin vaiheista

  1. Kyllä ne kaikki vaiheet tulee läpi käytyä jossain vaiheessa, kaksikulttuurisissa perheissä perheen sisällä päällekkäinkin. Näin myöhemmällä iällä, kun on jo luullut kaikki vaiheet läpi käyneensä ja kaikkeen sopeutuneensa, saattaa huomatakin, ettei oikeasti kuulu minnekään, perhekin hajonnut ympäri maailmaa, tulee taas tarve etsiä omia juuriaan. Tuo kuplajuttu oli mielenkiintoinen. Itse taidan nyt kellua jonkinlaisessa transitkuplassa eri maailmojen välillä.

    PS. Uunista vielä, meillä on Ariston kiertoilmauuni jossa päällä erillisenä kaasuliesitaso , aivan ihana! Kyllä niitä saa suuremmista kodinkoneliikkeistä, saa myös pieniä sähköuuneja erikseen, jos sellainen riittää.

    Tykkää

    • Kiitos hellavinkistä!

      Olenkin joskus miettinyt, että helppoahan tämä vielä on, kun kaikki lapset kulkevat mukana, mutta entäs sitten myöhemmin, jos osa lapsista päättääkin asua kokonaan toisessa maassa. Anopillakin on lapsia ympäri maailmaa: USA:ssa, Suomessa, Ranskassa, Saksassa ja täällä Algeriassa. No, aika näyttää.

      Tykkää

Kiitos kommenteista! (Kotisivu-kohtaa ei tarvitse täyttää voidaksesi jättää kommentin!)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s