Huipulla tuulee

Kuinka moni lukijoista kärsii korkeanpaikankammosta eli akrofobiasta? Minä ainakin nostan käden ylös! Muistan kärsineeni siitä jo lapsena. Ehkä pahimpia ovat portaat, joista näkee alas ylösnoustessa! Vaivan takia jätinkin mm. Eiffel-torniin kipuamisen suosiolla väliin. Korkeanpaikankammo on kuulemma ainakin osittain synnynnäinen. On kuitenkin kummallista, että kukaan kolmesta vanhimmasta lapsestamme ei näytä tästä vaivasta kärsivän! Kaksi vanhinta kiipesi sinne Eiffel-torniinkin ihan tuosta noin vaan. Mielenkiintoinen artikkeli erilaisista fobioista löytyy Tieteen kuvalehdestä täältä: http://tieku.fi/ihminen/kymmenen-liiankin-tavallista-fobiaa.

Juttelin kerran metrossa erään kanssamatkustajan kanssa ja jotenkin tuli puhe korkeanpaikankammosta. Hän kertoi, että hänen pojallaan oli lapsena valtava korkeanpaikankammo, mutta hänestä tuli aikuisena lentäjä! Poika oli sanonut äidilleen, että totuttelemalla korkeisiin paikkoihin voi niihin tottua. Tosin lentokoneessa ei minusta ainakaan tunnu, että oltaisiin korkealla ts. korkeanpaikankammoni ei tule lentäessä ilmi. Ohjaamossa saattaa näyttää erilaiselta ainakin nousuvaiheessa?

Totuttelussa saattaa kyllä olla perää. Olen päässyt kahdesta fobiastani lähes kokonaan juurikin totuttelemalla pelkojeni kohteisiin. Pelkäsin lapsena kovasti käärmeitä. 16-vuotiaana Israelin matkalla olimme katsomassa käärme-esitystä ja kesken esityksen minulta kysyttiin, saisiko kuristajakäärmeen laittaa päähäni ja kaulalleni. Hetken kakisteltuani suostuin. Uskomatonta, mutta käärmeen katsominen kirjaimellisesti silmästä silmään ja käärmeen nahan koskettaminen vei pelon lähes kokonaan pois. En toki vieläkään käärmeitä rakasta, mutta en mene paniikkiinkaan, jos sellaisen näen.

Lapsena pelkäsin myös verikokeita vaikeiden kokemusten vuoksi. Raskaana ollessa kokeita joudutaan kuitenkin ottamaan ja niihin oli totuttava! Kerroin pelostani hoitajille ja pyysin päästä makuuasentoon kokeen ottamisen ajaksi. Tämä auttoi! En edelleenkään mene verikokeisiin mielelläni, mutta en myöskään pelkää sinne menoa tai mieti asiaa päiväkausia etukäteen – nykyään se on vain asia, joka on tehtävä, ei sen enempää. Pelkooni suhtauduttiin muuten tosi ymmärtäväisesti ja sain kuulla, että se on tosi yleistä. Eräs hoitaja jopa sanoi, että hän arvostaa sitä, että kerroin asiasta etukäteen. On kuulemma sellaisiakin potilaita, jotka suorastaan kiroilevat ja käyttäytyvät epäasiallisesti, vaikka heistä paistaa läpi pelko. Juttelemalla ja ajattelemalla muita asioita tilanne on nopeasti ohitse! Tieteen kuvalehdestä löytyy mielenkiintoinen artikkeli myös siitä, kuinka korkeanpaikankammostakin voisi päästä siedätyshoidolla eroon (http://tieku.fi/kysy-meilta/siedatyshoitoa-korkean-paikan-kammoon).

Eilen sitten ylitin itseni! 3-vuotias on päässyt tänä kesänä Linnanmäelle aika monta kertaa – kiitos lippu-uudistuksen ;)! Lapset ovat monesti pyytäneet minua mukaan näköalatorniin, mutta olen aina kieltäytynyt. Eilen päätin uskaltaa. Meinasin poistua laitteesta vielä juuri ennen ovien sulkeutumista, mutta sitten päätin, että nyt istun tässä ja järkeilin mielessäni, että tämä on ihan turvallista. En voi väittää, että olisin kovasti nauttinut kyydistä ja vieressä istunut tyttö sanoi, että puristin häntä aika kovaa, mutta uskalsin kuitenkin ja uskalsin jopa pitää silmät auki. Maisemat olivat kyllä kauniit! Sen verran jännitti, että kamerakin unohtui ottaa mukaan yläilmoihin – en siis saanut näpsäistyä edes kuvaa todisteeksi – otin kuvan ainoastaan tornin juurelta, tukevasti maankamaralta :). Onneksi sentään laitteessa ei ole läpinäkyvää lattiaa – silloin kyyti olisi saattanut olla liian hurja. Mutta nyt voisin mennä uudestaankin!

Mietin, että jos tässä laitteessa kävisi monta kertaa kesässä, hälvenisikö korkeanpaikankammokin?! Mitähän ne sanoisivat Linnanmäellä, jos kävisin siellä siedätyshoidoissa ;)?

Mainokset

2 thoughts on “Huipulla tuulee

Kiitos kommenteista! (Kotisivu-kohtaa ei tarvitse täyttää voidaksesi jättää kommentin!)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s