Hauskaa matikan opettelua

Olen aina pitänyt matematiikasta – mielestäni se on hauskaa aivojumppaa! Mutta tytölleni matikka tuotti vaikeuksia ensimmäisellä luokalla ja vielä toisen luokan alussakin. Olen siis yrittänyt keksiä erilaisia hauskoja tapoja laskemisen opetteluun. Nämä kaksi peliä on meillä tosi tykättyjä:

 

Halli Gallin ideana on yksinkertaisesti soittaa kelloa mahdollisimman nopeasti, kun pöydältä löytyy viisi samanlaista marjaa tai hedelmää. Tämä on yllättävän hauskaa!

002

003

 

Eräs erityisopettaja sanoi, että matematiikan perustana ovat kymppiparit ja jos niiden hallinnassa on puutteita, on muukin matematiikan oppiminen vaikeaa. Kymppipareja ovat siis kaksi lukua, joista tulee yhteen laskettuina kymmenen, eli esim. 1&9, 2&8, 3&7 jne. Teinkin tyttöä varten Halli Galli -peliin kortit, joissa oli numeroita. Nyt kelloa sai soittaa vain, jos pöydällä oli kymppipari. Tämäkin oli yllättävän hauskaa ja yllättävän nopeasti kymppiparit alkoivat sujua kuin vettä vaan!

Sitten toinen peli –  Opetellaan kellonajat. Tämä on ikään kuin bingo, mutta kellonaikakorteilla. 3-vuotiaalle tämä on kiva pelinä, jossa täytyy etsiä samanlaisia kortteja. Hän on nyt alkanut kiinnostua kellonajoista ja kyselee vähän väliä, paljonko kello on ja ilmoittaa erinäisiä kellonaikoja, milloin tekee mitäkin. Tytölle vaikeutin peliä siten, että ilmoitankin nostamani kortin kellonajan digiaikana eli esimerkiksi 12.45 tai 16.00.

004 005 006

3-vuotiaalle tein tänään erittäin yksinkertaisen laskupelin, johon taaskin tarvittiin Pilttipurkin kansia. (*Olen jo miehelle maininnut, että ostaa sitten vain niitä purkkeja, joissa on puna-valkoinen kansi 😉 !*) Liimasin viisi kantta paksulle kartongille ja kansien sisään laitoin numerot 1-5. Pojan tehtävänä oli laittaa kansien sisään oikea määrä helmiä. Tämä oli pojasta tosi hauskaa ja alkoi onnistua yllättävän nopeasti. Sain vain olla tarkkana, etteivät helmet vieri minnekään vauvan ulottuville. Vauvasta on viime aikoina tullut melkoinen koheltaja, joka haluaa osallistua kaikkeen toimintaan…

011 010

 

 

Seuraavaksi kokeilimme Lego-palikoilla. Pojan piti nyt rakentaa jokaiseen kanteen torni, jossa on numeron osoittama määrä palikoita. Tämä oli pojasta vielä kivempaa kuin helmien asettelu! Ja Lego-palikoita on vähän helpompi hallitakin kuin helmiä – ne eivät ainakaan lattialle tippuessaan pompi ja kieri niin paljon kuin helmet! Lego-palikoiden kannattaa olla samanmallisia ja mielellään saman värisiäkin. Legopalikoilla tosin ”vaarana” on, että kesken laskemisen lapsi alkaakin rakennella jotakin aivan muuta. Meilläkin poika rakensi laskemisen välissä kaapin. Mutta eihän se ole niin vakavaa! Mielestäni oppimisen, ainakin näin pienten lasten oppimisen, tulisi olla hauskaa! Myöhemmin on sitten aikaa päntätä hikihatussa kielioppisääntöjä jne. Nyt on leikin aika!

DS-peleistä voisin suositella tätä:

Pelissä lähdetään retkelle Lukukylään Josefiinan kanssa. Lukukylä on maa, jonka asukkaat rakastavat uusia keksintöjä ja kummallisia vempeleitä. Siellä keksitään jatkuvasti uutta teknologiaa ja siellä näkee viisaita vimpaimia. Pelissä voi auttaa yhdessä Josefiinan kanssa mukavaa Luukas Lukumiestä rakentamaan konetta, joka hälventäisi kylää haittaavan merkillisen sumun.

Kuinkas moni muuten tietää tämän hauskan kertotaulun muistiavun?

Kuva on huono, kun en oikein keksinyt, miten voisin asiaa kuvalla tarkentaa. Eli sormien avulla voi nopeasti tarkistaa kertolaskut luvuilla 6-9. Tottakai kertotaulut pitäisi oppia ulkoa automaattisesti, mutta minullakin vielä joskus tulee epävarma olo muutamista kertotaulun tuloista. Olen niin tottunut tähän muistiapuun, että käytän sitä ikään kuin pääni sisällä, jos haluan jonkin laskun tarkistaa. En siis enää yhdistele sormia, vaan kuvittelen mielessäni yhdistäväni ne. Tosi vaikea selittää…

Muistiapu toimii siis niin, että sormet ovat numeroita: peukalo on 6, etusormi 7 jne. kuvan mukaan. Kertolaskussa käytetyt luvut (=sormet) laitetaan yhteen, esim. kuvassa 7X7, yhdistetään seiskat eli etusormet. Kymmenet saadaan sormista jotka on yhdistetty ja sormista, jotka jäävät itseen päin eli tässä tapauksessa kymppejä on 4. Uloimmaksi jääneet sormet kerrotaan keskenään eli oikean käden 3 sormea ja vasemman käden kolme sormea. Näistä saadaan ykköset eli tässä tapauksessa 9. 7X7 on siis 49. Tämä ei ole ollenkaan niin vaikeaa kuin aluksi tuntuu! Olen itse oppinut tavan ala-asteella ja tosiaan se toimii päässäni automaattisesti, kun olen tapaan tottunut. Kokeilkaapas. 7X8, yhdistäkää siis etusormi ja keskisormi…

Mainokset

2 thoughts on “Hauskaa matikan opettelua

  1. Fantastic piece. I grew up in Baltimore and thought I knew the unexotic underclass, we had rednecks, right? Then I moved out west, to rural Oregon, and while the rednecks look similar (big trucks, camo pants, country music) they are entirely different. Back East suffers from immense sprawl and even your “rural” rednecks are suburban. They can get to “The City,” the know and befriend blacks, the see Chinese and Korean immigrants, they work in offices with cubicles. Back west Rednecks might not have jobs. The closest “big town” might be 20 miles away and the closest city 100 miles. Their dad and grandpa worked at the mill which has since closed up. They haven’t been to any restaurant of note since last year when they went on vacation and ate at a Panera. They’ve been to the town library twice in their lifetime. They are not bad people but they are completely uncultured. They look identical to their East Coast peers but share little in common.

    Tykkää

Kiitos kommenteista! (Kotisivu-kohtaa ei tarvitse täyttää voidaksesi jättää kommentin!)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s