Kirjasuosituksia

Olen aikamoinen himolukija. Usein nappaan kirjaston bestseller-osastolta jonkin minua kiinnostavan kirjan, enkä ole useinkaan joutunut katumaan valintaani. Joskus jonotan helmetin kautta jotakin haluamaani kirjaa jopa kuukausia. Tällä hetkellä uutuuksissa ei ole tullut vastaan montaakaan kirjaa, jotka haluaisin lukea. Osaisiko joku lukijoista suositella jotakin? Millaisia kirjoja yleensä luette? Mistä ette pidä tai mikä kirja on jäänyt kesken?

Omia suosikkejani näin äkkiseltään ajateltuna ovat mm.:

Khaled Hossein: Tuhat loistavaa aurinkoa

Edellisen kirjailijan Leijapoika

(Onko Khaled Hossein kirjoittanut mitään muuta?!)

Betty Schimmel: Kunnes kohdataan

Torey Haydenin monet kirjat – tosin luettuani näitä kasoittain, olen alkanut jotenkin turtua ja jopa miettiä, voivatko nämä olla tottakaan… Ts. voiko yksi ihminen saavuttaa noin suuria tuloksia noinkin vakavasti ja eri tavoin oirehtivien lasten ja nuorten kanssa.

Lionel Shriverin Poikani Kevin

Dave Pelzer: Pimeän poika

Amy Tan:n useat kirjat

Liza Marklund: Uhatut ja Turvapaikka – tosin petyin luettuani näiden jatko-osan Mian salaisuus. Marklundin dekkaritkin toimivat joskus hömppädekkareina ja sellaisena kevyenä lukemisen.

Colleen McCullough: Okalinnut  – Tämä on harvinaisen ”hömppäkirja” minun lukemakseni, mutta pidän ehkä osittain siksikin, että katsoin ko. sarjaa lapsena.

Pidän myös Agatha Christien dekkareista. Ne ovat usein sellaisia ”kesän-aloitus-hömppä-kirjoja” – perinteisesti aloitin varhaisnuorena kesälomani lukemalla näitä riippukeinussa ja edelleenkin jostakin syystä kesän lähestyessä tekee mieli palata näiden pariin… Oletteko huomanneet, että erilaisissa tilanteissa toimii erilainen kirja? Kirjastoauton kuljettaja totesi lukemisistani jo nuorena, että luen kuulemma aika synkkiä kirjoja… Taitaa pitää paikkansa, kun listaani katsoo.

Katja Ketun Kätilöä odotin pitkään helmetin kautta saapuvaksi, mutta täytyy sanoa, että petyin kirjaan ja se meinasi jopa jäädä kesken, mikä on minulle harvinaista. Odotin ehkä liikaa?

Lasten kirjoista hehkutan iki-ihanaa Myyrää. Lähdin kerran pitkähkölle bussimatkalle yksin kahden pienen lapsen kanssa ja olin etukäteen miettinyt, mitenköhän lapset matkan jaksavat. Jo viiden minuutin matkan jälkeen toinen lapsista kysyi, milloin olemme perillä… Laukkuun varaamani Myyrä-kirja pelasti matkan! Edessä matkustanut vanhempi nainen totesi matkan päätteeksi, että oli ollut ihanaa kuunnella Myyrä-tarinaa :).

Mainokset

Kiitos kommenteista! (Kotisivu-kohtaa ei tarvitse täyttää voidaksesi jättää kommentin!)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s