1

Söpö hiiri wc-paperirullasta

Tämän päiväiseksi ilta-askarteluksi valitsimme tytön kanssa ”365 hauskaa askartelua paperista ja pahvista” -kirjasta wc-paperirulla-hiiren. Ensimmäiseksi rulla maalattiin harmaalla. Kirjassa rullat väritettiin pastelliliiduilla, mutta me päätimme maalata. Tämän jälkeen taitoimme ohuen pahvinpalan kahtia ja leikkasimme siitä kuonon. Kuonon kärjet liimattiin yhteen ja kuono liimattiin rullaan kiinni oikealle paikalle.

Leikkasimme paperista/pahvista silmät, viikset, nenänpään, rusetin ja korvat ja liimasimme ne paikoilleen. Rusetti koristeltiin askarteluhelmellä. Väripaperin kaistaleesta hiiri sai paidan hihoineen. Paperista tehtiin myös hihoihin liimattavat sormet. Jalat leikkasimme pahvista ja piirsimme niihin varpaat. Pahvina käytin ruokapakkausta ja väripaperit olivat jääneet yli jostakin tytön Top Model- tms. -kirjasta eli kierrätysmateriaaleilla selvittiin tässäkin! Jalkoihin leikattiin lovet ja asetettiin ne rullan alaosaan. Leikkasimme pahvista myös hännän, joka asetettiin samalla lovitekniikalla paikoilleen.

Söpö hiiri oli valmis noin puolessa tunnissa. Kirjassa oli kivoja ideoita, miten hiirestä voi tehdä esimerkiksi merirosvon miekkoineen ja silmälappuineen, mutta tyttö halusi tällä kertaa tällaisen söpön tyttöhiiren.

5

Kauniit ja helpot paperiruusukkeet kirjan ”365 hauskaa askartelua paperista ja pahvista” innoittamina

Eilisellä kirjastoreissulla mukaan tarttui Wsoy:n askartelukirja ”365 hauskaa askartelua paperista ja pahvista”. Kirjassa on mielestäni tosi kivoja ja helppoja askarteluohjeita, joista suurimpaan osaan ei tarvita edes erikoisia tarvikkeita, vaan materiaaleina voi käyttää mm. paperisilppua, nappeja, wc-paperirullia jne. Kuvat ovat erittäin värikkäitä ja houkuttelevia. Ne jättävät tilaa myös omalle luovuudelle. Tyttö olisi halunnut askarrella samantien vaikka mitä, mutta lopulta hän valitsi iltapuhteeksi helpot paperiruusukkeet, jotka voi tehdä yksinkertaisesti liimaamalla päällekkäin erikokoisia ja -kuvioisia paperiympyröitä. Me leikkasimme myös terälehtiä. Terälehdet voi koristella vaikka leikkaamalla niistä hapsuja ja ruusukkeen keskelle voi laittaa esimerkiksi napin. Me laitoimme keskustaan pienen pieniä helmiä. Yllätyin, kun poikakin halusi askarrella. Hän teki ruusukkeen, jossa on muutama erikokoinen ympyrä liimattuna päällekkäin sekä koholle nostettuja terälehtiä keskellä – mielestäni hänen teoksensa muistuttaa vähän lummetta. Jo nämä kaksi ruusuketta ovat täysin erinäköiset eli tällä yksinkertaisella tekniikalla saisi loihdittua vaikka millaisia ruusukkeita. Mietin, että nämä voisivat olla kivoja vaikka lasten kilpailuissa palkintoruusukkeina, jos taakse kiinnittäisi hakaneulan. Uskon, että tulemme viihtymään tämän kirjan parissa!

1

Säästövinkki: ostohyvitystä nettiostoista!

Katsoin tänään Suomen Leijonan luolaa. Olen aikaisemmin seurannut Britannian, USA:n ja Kanadan vastaavia ja täytyy myöntää, että hieman kauhulla odotin, kuinka paljon huonompi tämä Suomen Leijonan luola mahtaakaan olla. Pelko oli täysin turha! Suomen jaksoissa on ollut upeita keksintöjä ja yritteliäitä ihmisiä. Täytyy myöntää, että yllätyin!

Tämän päiväisessä jaksossa diilin sai ostohyvistys.fi. Kyseessä on palvelu, joka tarjoaa nettikäyttäjille rahaa takaisin heidän nettiostoksistaan. Palvelu on ikäänkuin kanta-asiakaskortti netissä. Käyttäjät saavat siis bonusta palvelun kautta tekemistään ostoksista. Palvelu on Suomessa ainutlaatuinen:
– Käyttäjät voivat seurata tarkasti kaikkia kerryttämiään ostohyvityksiä omien sivujensa kautta.
– Kun käyttäjä on kerännyt tarpeeksi ostohyvistä, hän saa rahat kätevästi suoraan omalle tililleen – ja voi käyttää ne mihin haluaa.
Hyvä tilaisuus siis säästää ostoksissa, varsinkin kun liittyminen on ilmaista!

Alennusta jokaisesta nettiostoksestasi Ostohyvityksestä
Alennusta jokaisesta nettiostoksestasi Ostohyvityksestä

(Sisältää mainoslinkin.)

0

Hakekaa kätilö!

Oletteko jo ehtineet tutustua Yle Tv1:lla esitettävään uuteen sarjaan ”Hakekaa kätilö!”? Sarjaa esitetään perjantaisin klo 19.00 ja sen voi katsoa myös Yleareenassa. Lainaus Yleareenan sivuilta: ”Draamasarja kertoo lämpimästi ja humoristisesti 1950-luvun Lontoon East Endin vähävaraisten asukkaiden ankarasta elämästä kätilön silmin. Maaseudulla suojattua elämää viettänyt Jenny Lee olisi voinut nähdä maailmaa, mutta hän valitsi elämäntyön raskaana olevien naisten ja vastasyntyneiden parissa.”

Katsoin ensimmäisen jakson areenassa ja ajattelin seurata sarjaa jatkossakin. Sarjaa voit katsoa täällä: http://areena.yle.fi/tv/1804250. Jakso sai minut arvostamaan entistäkin enemmän meidän sairaanhoitoamme ja elinolojamme yleensäkin. Torvella vatsan päältä vauvan tutkiminen ei oikein vakuuttanut tällaista röntgenlaitteisiin tottunutta nykyihmistä… Mietin, miten äidit ovat pärjänneet alkeellisissa oloissa, kun lapsia on syntynyt peräperää toistakymmentäkin – toisaalta tietysti lasten- ja kodinhoidon standarditkin ovat olleet ihan toiset kuin nykyisin. Jäin myös miettimään, olisiko todellisuudessa mahdollista, että keskosena syntynyt, jo kuolleeksikin luultu vauva, voisi selviytyä äidin hoivissa kotona? Sarjassa äiti ei halunnut, että hänen keskosvauvansa vietäisiin sairaalaan vieraiden hoitoon, vaan hän hoiti vauvaa itse kenguruhoidossa yöpaitansa sisällä sekä ruokkimalla puolen tunnin välein ohuella pipetillä. Ja vauva jäi henkiin! On kaunis ajatus, että vauva olisi selvinnyt rakkauden voimalla, mutta olisiko tuollainen selviäminen oikeasti mahdollista? Tai ehkäpä vauva ei sitten ollutkaan niin ennenaikainen kuin ensin luultiin?

Sarja on K12!

3

Turvaistuinpohdintoja

Olimme pitkästä aikaa liikenteessä vauvan kanssa autolla ja tulin kyllä siihen tulokseen, että jos liikkuisimme autolla enemmän (ja olisin paremmissa varoissa :)), haluaisin kyllä turvakaukaloon telakan – kaukalon kiinnittäminen turvavöillä eestaas untuvatakissa saa hien pintaan! Useimmiten liikun vauvan kanssa julkisilla tai kävellen. Rattaissa meillä on kuitenkin sellainen systeemi, että kaukalon saa kiinnitettyä suoraan rattaisiin – helpottaa kauppareissuja melkoisesti! Pelkkä klikkaus vain ja turvakaukalo on kiinni rattaiden rungossa. Tällainen systeemi ei tietysti ole hyvä vauvan selälle pitkään käytettynä, mutta ruokaostoksille mielestäni loistava keksintö – useinhan vauva tuppaa nukahtamaan autoon ja nyt voi nostaa sekä kaukalon että nukkuvan vauvan suoraan rattaisiin herättämättä vauvaa.

Meillä on oltu tyytyväisiä BeSafen turvaistuimiin; tytöllä on käytössä Besafen turvavyöistuin, josta on tosin jo otettu selkänoja pois eli nykyään se on pelkkä koroke ja 3-vuotiaalla on BeSafen isofix-kiinnitteinen istuin. Myös vanhimmalla pojalla oli aikoinaan samanlainen Besafen turvavyöistuin kuin tytölläkin, mutta nyt hän jo matkustaa ilman istuinta. Kovasti jo odotan, että vauva vielä vähän kasvaisi ja hänet voisi siirtää tuohon isofix-istuimeen, joka alkaa olemaan isoveljelle ahdas selkä menosuuntaan kiinnitettynä ja että isoveljen voisi siirtää turvavyöistuimeen selkänoja takaisin kiinnitettynä ja tytön tavalliselle korokkeelle. Löysin BeSafen turvaistuimia Babyshop:sta! Vaikka ostan lapsille paljon vaatteita ja tarvikkeita käytettyinä, niin turvaistuinta en halua käytettynä ostaa – tosin kierrätän kyllä istuimia lapselta toiselle perheen sisällä, koska tiedän, etteivät ne ole olleet kolarissa.

Meillä ei muuten ole vielä vaihdettu autoa isompaan. Olemme etsiskelleet sitä juuri meille sopivaa autoa, mutta monessa tila-autossa häiritsee se, että takimmaiset penkit ovat ikään kuin takapaksissa. Meillä on tällä hetkellä oikein tilava farmari, mutta penkkejä on siis vain viidelle. Onneksi vielä ei ole edes tullut tilannetta, että meidän kaikkien olisi pitänyt mahtua kerralla mukaan, mutta kyllähän auton pitäisi olla sellainen, että tarvittaessa koko perhe mahtuisi kyytiin… Millaisella kulkupelillä te muut, vähintään 4-lapsiset perheet liikutte? Nyt saa kehua tai haukkua omaa autoa!

(Sisältää mainoslinkin.)